24. helmikuuta 2014

Äänestä minulle 300e shoppailurahaa!

Tätä linkkiä klikkaamalla autat äänestämällä asukokonaisuuttani 
Hööksin kilpailussa, jonka pääpalkintona on 300e shoppailurahaa Hööksiin :)

23. helmikuuta 2014

There are two kinds of horses in this world...


Zilpan seurakoulukisat

Hauskaa oli ainakin!

Nauroin nimittäin koko Leevin radan ajan. Ilmeisesti se näytti hieman paremmalta miltä tuntui, sillä raavittiin kasaan 9. sija ja 63,04% - yläpisteissä kaksi seiskaa (ravista käyntiinsiirtyminen ja laukannosto käynnistä) ja muuten 6 ja 6,5. Alapisteissa istunnasta 7 ja muuten 6 tai 6,5.

Leevi esitti oikein parastaan ja oli hulluna Kurren perään, lähes hyppien pystyyn maneesin ulkopuolella jos poni oli alle 10m säteellä ruunaparasta. Verkkaan päästessäni Leevi ajatteli kalauttaa ohi ratsastaneelta Viiviltä pään irti, mutta arvasin sen aikeet etukäteen ja vesitin haaveet pukittelusta reippaalla kannuksenkäytöllä pelastaakseni sivulliset. Käytin verkka-ajan suurimmaksi osaksi laukkaamiseen ja yritin ihan rehellisesti väsyttää ruunaa, joka kulki alkuun varsin wc-ankkana, jännittyneenä ja räjähdysalttiina. Verkassa Leevi alkoi pikkuhiljaa rentoutua ja pyöristyä, mutta arvatenkin jännittyi uudestaan päästessään aitojen sisälle. Ehdin ennen lähtövihellystä kaahailla sen verran ympäriinsä, että Leevi ehti kytätä tuomaria molemmista suunnista.
Rata oli... Oivoi. No, Leevi oli jännittynyt ja alkutervehdykseen tullessa mietin lähinnä, itkeäkö vaiko nauraa ja päätin nauraa. Nauraessa menikin loppurata. Raviohjelmassa Leevi oli kuin kumipallo ja käyntiväistössä tahti odotetusti kärsi, mutta laukkaohjelmassa Leevi alkoi rentoutua ja homma sujui paremmin kuin ravissa. Mokasin ensimmäisen laukkalävistäjän, valmistelin liikaa raviinsiirtymistä istunnalla ja Leevihän siirtyi kiltisti raviin kaksi askelta liian aikaisin. Temponlisäys lävistäjällä oli parempi. 

Leevin rataa ei saatu videolle, sillä kamerani oli päättänyt suorittaa itsemurhan! Mia yritti kaikkensa, mutta vehjas ei inahtanutkaan. Mia sai puhelimellani ihan radan lopun kuvattua, mutten sitten nähnyt vaivaa lataillakseni sitä nettiin.

Kurre oli hieno! 8. sija ja 63,26%, kehuttiin sieväksi poniksi. Poni oli jännittänyt radalla ja paras liike jäi siksi näyttämättä, mutta Wilkun kommentti "ikuisuuden kestäneestä käyntiosuudesta" oli aika osuva :D Poni teki tosi siistin suorituksen ja jälkimmäisestä väistöstä napsahti 7! Olen ponista ihan sikaylpeä. Tajuttiin kuitenkin keskiviikkona, ettei ponilla ole montaa laukannostoa käynnistä tehty ja väistöäkin on menty vain pituushalkaisijalta kohti uraa tai toisin päin, eli kaksi Kurrelle uutta asiaa oli radassa mukana. Lisää vaan ratoja alle, jotta poni jännittää vähemmän ja uskaltaa alkaa leiskautella parastaan - nytkään ei sijoituksesta jääty kuin 1,5 pistettä!

Katsokaa video ihmeessä HD:na, kuvasin puhelimella kameran takia.





On a road to success!


22. helmikuuta 2014

Ponien paino- ja pituusrajoista

Aina välillä saan huolestunutta kommenttia, miten voin antaa Wilkun ratsastaa Kurrella ja vieläpä säännöllisesti. Ponien painorajat ovat ikuisuuspuheenaihe, mutta lykkäänpä lusikkani soppaan!
Kurre on erinomainen esimerkki ponista, jolle on hankalaa löytää sopiva ratsastaja. Poni on ihannekorkuinen russiksi ollessaan 125 cm korkea, mutta on rakenteeltaan muuten siro ja kapea, eikä anna yhtään anteeksi ratsastajan pituutta - pitkät jalat putoavat armotta liian alas ja liian pitkä ylävartalo häiritsee helposti ponin tasapainoa, ellei kehonhallinta ole erinomainen. Pommac oli rakenteeltaan vankempi ja sillä pystyikin ratsastamaan pidempi ratsastaja kuin Kurrella, vaikka korkeutta poneilla on sentilleen saman verran. 

Kurre painaa arviolta 250 kg ja jos mennään 15 % suosituksen mukaan, eli ponin painosta 15 % on sopiva ratsastaja - olisi Kurrelle sopiva pilotti 37,5 kg. Alle 40 kg on tosiasiassa todella vähän, jos haluaa ponilla tehtävän muutakin kuin vähän ratsasteltavan pitkin puskia. Kurren painorajana olen pitänyt noin 50kg, jos ratsastaja saa ponin liikkumaan korrektisti ja käyttämään selkäänsä. Fannin alla poni kulkee vielä monesti pää pystyssä, mutta tyttö painaa ehkä 30kg ja se on myös Kurrelle vähän, eikä kipeytä sen selkää. 

Ponimontessa Kurren kokoisella ponilla painoraja on 65kg, mutten ikimaailmassa itse kiipeäisi ponin selkään tai päästäisi toista näin painavaa sinne kyytiin. Kurre on niin pienipaikkainen ja huonoselkäinen, että pelkäisin ponin lyyhistyvän ratsastajan alle sekä selän ja jalkojen poksuvan rikki, näin karrikoidusti. 

Omistaja on mielestäni viime kädessä vastuussa sopivasta ratsastajasta, mutta myös kasvavien poniratsastajien pitäisi tunnistaa olevansa jo liian pitkä. Jalustimien lyhennys ei ole avain onneen, sillä oma tasapaino keikkaa helposti ja silloin myös ponin tasapaino horjuu. Liian pitkä ylävartalo on yhtälailla huono juttu, eikä vain pitkät jalat. Tosin järkeäkin saa käyttää - superlaiha nuori tyttö voi ratsastaa sillä shettiksellä sen pari kertaa, eikä mitään peruuttamatonta vahinkoa tule. Se superlaiha tekee enemmän itselleen ja omalle istunnalleen hallaa, kuin sille ponille.

Esimerkkikuvia

Janita ja Pommac ensimmäisellä yhteisellä kilpailukaudellaan vuonna 2009. Janitan ruumiinrakenne sopi poniratsastajalle, eli lyhyet jalat ja pitkä selkä. Selkä ei vielä tässä ole mitenkään häiritsevän pitkä ja jalustimissa vielä varaa pudottaa jalkaa alemmaskin.

Janitan ja Pommacin ensimmäinen talvi ja koulusatula. Sopusuhtainen ratsukko, jalka juuri oikeassa paikassa.

Vermon poninäyttely 2010. Janita on kasvanut pituutta ja tämä jäi yhdeksi parivaljakon viimeisistä kisoista. Jalka putoaa selvästi mahalinjan alle ja pohkeenkäyttö alkaa hankaloitua, vaikka Janitalla olikin tasainen istunta eikä häirinnyt ponia heilumalla edestakaisin.

Viivi ja Pommac 2011 kesällä muistaakseni. Viivi oli superhyperpieni ja niin ideaalin kokoinen pikkuponin selkään, että Pommac näytti paljon isommalta ponilta mitä tosiasiassa olikaan. :)

Tästä varmaan tulee meteli, mutta selässä on reilusti yli 170-senttinen Piia. Valitsin kuvan tähän siksi, että tämä antaa parhaan kuvan Pommacin rungosta ja sen anteeksiantavuudesta! Piialla on montesatula ja vaikka hänellä onkin pitkät jalat, ei silti istunut ristiselän päällä. For the info, Piia oli ainoa joka jaksoi pidellä Pommacia selästä montemielessä. Nuoremmat ja pienemmät tytöt kokeilivat ja luovuttivat.


Kurre ja Viivi 2012 kevättalvella. Viivi oli edelleen minikokoa ja kukaan ei voi väittää häntä liian isoksi :D

Viivi Kurren kanssa 2013 alkuvuodesta. Viivi on kasvanut pituutta, mutta liian isoksi ei voi häntä kutsua parhaalla tahdollakaan.
Tuuli ja Kurre 2013. Tuulilla oli samanlaisen mittasuhteet kuin itselläni, eli pitkät jalat ja lyhyt selkä - vaikka tyttö oli pituuden puolesta sopivan kokoinen, ponin selkään mennessä mittasuhteet vinksahtivat jalkojen eduksi ja jalka putosikin paljon alemmas kuin osasi odottaa. Tuuli kasvoikin muutamassa kuukaudessa Kurrelle liian pitkäksi - pohkeenkäyttö hankaloitui ja Tuuli joutui nostamaan jalkaansa, jos käytti alapohjetta. Jalkaa nostamalla koko tasapaino horjahti joka kerta.

Fannin kropan mittasuhteet ovat varsin tasaiset, eikä selkä tai jalka kumpikaan ole selvästi todella pitkä. Toivon sormet ristissä, ettei Fanni päätä venähtää yhtäkkiä runsaasti pituutta, sillä tämä parivaljakko on toisilleen erinomainen tällä hetkellä!
Ja loppuun vielä Wilkku ja Kurre. Wilkun yläkroppa on ehkä liian pitkä, mutta tällä kehonhallinnalla sillä ei oikeasti ole minkäänlaista merkitystä. Mikä montaa kritisoijaa voi hämätä, on aikuisen ihmisen kropan mittasuhteet, kun reidet ja kädet eivät ole lihaksettomat riu'ut :)

Voin luvata teille kaikille, ettei Kurre liikkuisi näin ja joka kerta lähtisi Wilkun luokse yhtä mielellään, jos se kokisi lyyhistyvänsä Wilkun alle ;) Kurre näyttää mieltään kyllä välittömästi jos jokin ei ole kivaa.

Minulle ponini hyvinvointi on pääasia, enkä anna sitä sellaisen ihmisen ratsastettavaksi, jonka taitotaso verrattuna painoon ei minua miellytä. On vain puhdas mahdottomuus löytää sitä 30 kg painavaa 13-vuotiasta, joka todella osaisi opettaa kovapäiselle ponitammalle ratsastuksen salat ja saada sille myös kilpailutuloksia kouluradoilta hyvin sijoituksin. Tässä on mennyt muutama kuukausi, kun Wilkku on ratsastanut vähemmän ja Fanni enemmän ja Wilkku onkin saanut keskittyä pitkälti kurinpalautukseen ratsastaessaan Kurren heittäessä Fannin kanssa vähän turhankin ranttaliksi. Kurre ei ikävä kyllä ole pelkästään lastenponi, vaan se vaatii oikeasti jokapäiväisessä elämässä kuria ja tarkat rajat. Lapset eivät ole tarpeeksi kokeneita kitkeäkseen ovelalta ja todella fiksulta ponilta nenillehyppimisen pois ilman apua.

21. helmikuuta 2014

Söpöponi

Tänään hepoilla oli kenraaliharkat huomisiin koulukisoihin ja taidan menettää hermoni heti kättelyssä. Kurre kiehui alkuverkoissa ja olisi mennyt miljoonaa, Leevin keskittymiskyky huiteli ties missä. It's gonna be a disaster, trust me!

Katsokaa siis söpöä ponia, jonka kanssa Wilkku keskiviikkona keskusteli henkevästi ravien ja ratsastuksen eroista. Keskiviikkona oli enemmän läpiratsastushommaa, tänään Kurre sipsutti menemään viimeisen päälle kouluponina kun palasi maan tasalle kiehuttuaan kuumana aikansa. Kurren varustukseen lisättiin alaturparemmi keskiviikon jälkeen, sillä se on alkanut tehdä selästä samaa kuin kärryiltäkin - leuat ristiin, pää ylös ja vinoon ja miljoonaa eteen. Todella miellyttävä tapa myös ratsastaessa. Sitä se kuuma luonne teettää. Tähän asti se on tehnyt sen vain kärryiltä hypätessään laukalle ja yrittäessään kuskata allekirjoittanutta kiitolaukkaa.

Pidetään ne kypärät päässä :)







18. helmikuuta 2014

Raviponin treenaus ratsastaen

Vauvakurre 4v <3

Monelle on varmaan käynyt selväksi, että Kurrella ratsastetaan paljon ja sitä myös koulutetaan ihan kunnolla. Mutta miksi? Muun muassa isäni kitisee aiheesta säännöllisin väliajoin, tosin perjantain startin jälkeen ei ole kuulunut valitusta lähestyvistä koulukisoista huolimatta :)

On ihan puhdas fakta, että ravi- ja ratsastustreeni kehittävät hevoselta eri lihaksia ja eri ammattia harjoittavat hevoset myös liikkuvat eri tavalla. Ravurin pitää päästä kovaa eteenpäin, kun taas ratsun halutaan liikkuvan ilmavammin ylöspäin. Kurre on yllättänyt siinä suhteessa, että se erottaa mitä on tekemässä ja pystyy liikkumaan rehellisesti molemmilla tavoilla - ravatessaan se liikkuu matalasti ja varsin maahansidotusti ilman mitään wow-efektiä, mutta ratsastajan kanssa poniin ja sen liikkeisiin tulee ryhtiä, ilmaa ja poni väläyttelee jo nyt aika mielettömän makeaa liikettä. Kurren kokoamiskyky on ollut ihan yleinen puheenaihe Porissa ja sitä luultiin viimeksi Fannin kisatessa welshponiksi. (...)




Kurre on ollut varsasta asti pieni rimpula ja se tarvitsee edelleen kipeästi lisää voimaa varsinkin taakse. Pori vain sattumoisin on ylsi Suomen tasaisimmista paikoista ja meidän treenimaastojen ainoaan mäkeen ei kärryillä pääse. Tässä oli ensimmäinen syy alkaa ratsastaa Kurrea - se pääsi kiipeämään mäkeä ja kehittämään takaosaansa. Kunnon ratsutukseen sain idean lähinnä takaportin avaamiseksi, eli Kurrella olisi toinen ura takataskussa, kun raviura loppuu. Käytännössä naapurissa asuva Wilkku lupautui ratsuttamaan ja ratsutuksen aloitus on ollut yksi parhaita ideoitani Kurren suhteen kautta aikain. Wilkku on alusta asti tykännyt ponista, onhan vuosia ajetun ponin työmoraali ja kunto vähän eri luokkaa, kuin laitumelta kaivetun karvapallon. :)




Meillä ratsastus on vaikuttanut ihan äärettömän positiivisesti Kurreen. Poni on saanut lihasta varsinkin köyhään ylälinjaansa ja näyttää paljon tasapainoisemmalta nykyään - ja ennenkaikkea se on saanut ihan uudenlaista intoa ja voimaa ravaamiseen. Se on oppinut oikeanlaisen liikkumistavan ratsastaessa ja säästää itseään sillä huomattavasti! Kaiken lisäksi se vaikuttaa olevan aivan luonnonlahjakkuus kouluratsastuksessa. Tosin viimeksi perjantaina se oli nii-iin onnellisen oloinen, kun sai vain ravata rennosti eteenpäin ja ennenkaikkea kilpailla - kilpaponi henkeen ja vereen!

Kurren ravivarmuus on parantunut sen jälkeen, kun se sai alkaa luvallisesti laukata ratsastajan kanssa. Toki edelleen tulee erehdyksiä, mutta olin ihan tippa linssissä Porin perjantaisen startin jälkeen, koska Kurren ravi kävi niin äärettömän helposti ja rennosti! Kehittyneempi takapää työnsi kunnolla taakse ja kärryille tuntui, että oltiin iltahölkällä.




Ratsastustreeni kieltämättä auttaa myös selkävaivaista omistajaa - ja saan liikuntaa, kun kävelen ponin Wilkulle valmiiksi ;) Fanni opettelee yhdessä Kurren kanssa paremmaksi tässä lajissa ja Wilkku kouluttaa ponia eteenpäin ja hankkii sille kisatuloksia kantakirjauksen käyttöpisteiden vuoksi. Samaan aikaan parannellaan ennätystä parempiin lukemiin juurikin käyttöpisteiden vuoksi ja kovasti suunnittelen myyväni Wilkulle idean ottaa Kurre tyttärelleen kisaponiksi, kun tyttö on tarpeeksi iso ja on kisaamisen aika ;) Kovin helpolla en Kurrea pois myy ja siitostammaksi se siirtyy jossain vaiheessa - jos ensimmäinen varsa on edes suurinpiirtein ponin näköinen - mutta siihen asti olisi hyvä keksiä elämäniloiselle ja liikkumista rakastavalle ponille tekemistä.



Kurre <3 Marjukka since huhtikuu 2009

15. helmikuuta 2014

Muskeleita!

Vietin eilen ystävänpäivän iltaa leipoen Mian kanssa keksejä ja katsoimme vanhoja hevoskuvia. Tulipa tsekattua myös Leevi ja arvatkaapa mitä? :) Kyllä se vaan on alkanut tehdä lihasta! Olin oikeasti vähän järkyttynyt tuosta rimppakaulasta.

26.8.



27.10.



2.12.


Nykytilanne, eli 9.2. :)


14. helmikuuta 2014

Hyvää ystävänpäivää!

Päiväni alkoi masentavan huonosti, mutta parani pikkuhiljaa edetessään ja lopulta illalla Kurre otti ja räjäytti pankin!



Hevonen / Ohjastaja Aika   Kerroin Palkinto Matka:rata
1. 5 Zenita Dar / Marjukka Mahlamäki 2.13,0 100 €  2260:1 Selostus / Video / TotoTV
2. 4 Gervalds Max / Veera Vekola 2.14,9 x 50 € 2240:2 Selostus / Video / TotoTV
3. 2 Korall Trot / Jan Schlesier 2.22,1 x 30 € 2220:1 Selostus / Video / TotoTV
3 Golden Contender / Reetta Isotalo hll 2240:1 Selostus / Video / TotoTV
1 Kotimäen Felicia / Janina Vottonen Poissa 2200:1 Selostus / Video / TotoTV
Väliajat: 2.20.0/Gervalds Max 2.18.0 2.09.0/Zenita Dar

Olin oikeasti ihan varma, ettei tästä touhusta mitään tule - alkuviikosta lämpötila nousi plussan puolelle ja Kurre ei ole koskaan tykännyt raskaasta kesäradasta, koelähdössä oli sekunnin hyvitys. Ilmeisesti kuitenkin ratsastustreeni on tuonut neidille ihan hurjasti lisää voimaa, sillä se painoi lämmityksessä ohjalle minkä kerkesi ja oli ihan täpinässä muutenkin. Oli ilmeisesti vähän myös ikävä kilpailemaan, niin oltiin korvat hörössä ja iloisen näköisiä kun päästiin raveihin! Valmentajan sydäntä kyllä sykähdytti myös täysin laukaton startti, letkeää ravia ja sen verran hätyyttelin, ettei nyt kokonaan takasuoralle pysähdy kun ajatus alkoi ponilla kulkea siihen suuntaan. Muuten poni hoiti homman mallikkaasti kotiin. Oli ihan mahtavaa nähdä Kurre pitkästä aikaa näin hyvällä tuulella! Sen perusilme on aika sitruunan niellyt, mutta tänään se oli kotonakin korvat hörössä ja nautiskeli hemmottelusta.

Olin jotenkin ihan pihalla tänään ja meinasin mm. unohtaa kilpakärryt kotiin ja voilokkia hakiessa tajusin myös eläinlääkärin nähdessäni, että niin, Kurrehan pitää mitatakin vielä! Korkeusbingosta saatiin tänä vuonna vihdoin uskottava tulos 125 cm. 4-vuotiaanahan Kurre on raveissa mitattu 128,5 cm ja 5-vuotiaana 122 cm. Siksi puhun korkeusbingosta ;)

11. helmikuuta 2014

Marjukka <3 Avior

Hehkutan nyt koko ajan tuota meidän uutta jakkaraa, mutta sen on pakko olla osasyyllinen Leevin ratsastettavuuteen! Leevi oli tänään alkuun aika viritetyssä tilassa, eilinen vapaa teki tehtävänsä ja Janita juoksutti hevostaan Jadea maneesin toisessa päässä - Jade puhisi ja pörisi ja Leevi oli luonnollisesti täysin vakuuttunut, että Jade syöksyy ruunaraukan kimppuun hetkellä millä hyvänsä. Sunnuntain tavoin otin väistöt uralla mukaan kuvioon nopeasti jo alkukäynneissä ja ruuna alkoikin keskittyä pikkuhiljaa.

Muuten treenailin pitkälti kokoamista ja siitä lisäykseen lähtöä niin ravissa kuin laukassa. Leevi oli alkuun hiukan kiinni vasemmalla, mutta irtosi nopeasti vertyessään. Hampaat pitää tarkistaa molemmilta tyypeiltä lähiaikoina, mutta en usko ainakaan Leevillä vielä suurempaa olevan :) Treenailin hiukan myös KN:n rataan kuuluvaa ravilävistäjää, jossa otetaan 3 askelta käyntiä keskellä. Leevi oli koko treenin ajan tasaisesti kahdella ohjalla ja todella todella hyvin töissä! Lisäykset eivät olleet yhtä hyviä mitä sunnuntaina, mutta väistöt paranevat kerta kerralta. 

Otin myös Kurren maneesille mukaan ja juoksutin sitä ensin pessoassa, jonka jälkeen päästin sen vielä irti. Kurre herättikin hilpeyttä kanssaliikuttajissa, se inhoaa pessoan takajalkojen taakse tulevaa osaa sydämensä pohjasta ja juoksutus alkaakin aina pukkisarjoilla... Kun neiti toteaa, ettei pääse systeemistä eroon, se alistuu kohtaloonsa ja alkaa keskittyä myös liinaajaan. Tarvii ottaa itseäni niskasta kiinni ja juoksuttaa Kurre kerta viikkoon ja erityisesti treenata vasemman laukan nostoja liinassa. Kurrelle oikea kierros on huomattavasti helpompi ja se tarjoaa välillä vasempaan kierrokseenkin oikeaa laukkaa, näin myös ratsastaessa. Vahvistetaan siis sitä vasenta :) Tyylipuhtaita laukanvaihtoja tuli kyllä nähtyä tänään, kun poni nosti oikean laukan ja vaihtoi itse vasempaan.

Illan loppukevennykseksi poni, joka mukamas osaa hirnua - muista HD!


Virallinen anteeksipyyntö

Pyydän anteeksi kaikilta alueen hevostelijoilta. 
Tämä plussakeli on minun vikani, sillä ilmoitin Kurren juoksemaan kilpaa.

Voisiko enää ilma enempää ärsyttää? Viime viikolla nautittiin vielä lumesta ja pikkupakkasesta - nyt sataa vettä ja on plussalla! Kaikki pohjat on aivan järkyttävässä kunnossa ja luonnollisesti ensi viikosta pitäisi taas pakastaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Kurre tarvitsee räpylät Porin perjantai-iltaan ja tulee todennäköisesti viimeisenä maaliin ajalla 2.30,9,  koska kurarata ja koska ponini ei vain pääse mihinkään kurassa. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Kurre ja Fanni tosiaan starttasivat lauantaina Tupunan Ratsupihan tallikisoissa raviohjelman surkeassa säässä. Vettä ripotteli koko matkan, onneksi sade taukosi sen verran, ettei pahasti kastuttu! Kurre kävi hillittömän kuumana talutellessani sitä Fannin laittautuessa valmiiksi ja 15min verkka-aika oli sen verran lyhyt, ettei kuumakatariinaa niin vain saatu rauhoittumaan. Verkassa tuli hyviä pätkiä kyllä, mutta radalla poni taas vähän jännittyi ja kulki pää taivaassa. Rata oli kuitenkin tasainen ja huolellinen, josta tytöt nappasivat 56,67 % :) Yhden numeron pudotus radalla tuli, sillä Fanni meinasi lopussa unohtaa radan ja siirsi ravista käyntiin tehdäkseen vielä yhden voltin. Onneksi jokin hälytyskello soitti ajoissa, eikä tullut kuitenkaan -2 siitä kohtaa!




Sunnuntaina pidettiin Mian kanssa hiukan rataharkkoja ja pääsin myös kiipeämään erään kunnon kouluhevosen selkään. En tiedä, johtuiko Doupin aikaansaamasta mahtifiiliksestä, mutta sunnuntaina myös Leevi kulki superhyvin! Douppi oli kiva tuttavuus, suuri kuin valtamerilaiva - ratsastin vain 7 reikää lyhyemmillä jalustimilla kuin omistaja - ja näytin kuulemma kerrankin tooodella pieneltä kyydissä. Kauaa en ratsastanut, mutta hyvä fiilis hevosesta kyllä jäi.

Leevi oli sunnuntaina jo alkukäynneissä todella rento ja letkeä. Tehtiin taas B-merkin koulurataa ja verkkasin hevosen ottamalla heti käynnissä loivaa väistöä uraa pitkin, ravissa ja laukassa kokoamista ja näiden jälkeen rata läpi. Tein Doupilla samaa väistöä ja en tiedä naksahtiko minun vai hevosen (tai molempien) päässä, sillä väistöt sujuivat ehdottomasti parhaiten tähän mennessä Leevin kanssa. Vielä tarvii saada poikitusastetta hieman enemmän, mutta hiljaa hyvä tulee :)

Kokoamis- ja lisäysharjoituksissa tuli ihan viimeinen niitti sille, että tämä Passierin satula oli loisto-ostos. Leevi nimittäin oikeasti pidensi askelta, eikä vain jäänyt tikittämään miljoonaa paikalleen! Laukassa ruuna istui taas askeleen ajaksi takajaloilleen ja koska olin liian hidas, putosi laukka siitä raville. Lähden helposti kokoamaan inan liikaa ja sitten pakka levähtää käsiin. Leeville laukka on muutenkin helppo askellaji ja se luonnostaan kyllä kokoaa todella helposti, mutta pidentäminen vaatii vähän enemmän ratsastusta. Itse rataa tullessa saatiin kyllä oikeasti pari hyvää raviaskelta ja hyviä askeleita laukkaa lisäykseen. Laukkaan tarvitaan vielä räjähtävämpi lähtö ja ravissa pitäisi vissiin kuskin pystyä istumaankin.


Leevi oli sunnuntaina edelleen väsyneen oloinen perjantaista, eli se sai eilisen vapaaksi ja tänään olisin halunnut maastoon, mutta pohjien takia on koulutreeniä maneesilla edessä. Janita hyppää, joten ajattelin hyväksikäyttää paria puomia ja tehdä ravi- ja laukkatyöskentelyä puomeilla. Kurre valmistautuu starttiin ja Fanni lähtee hiihtolomailemaan ensi viikoksi, eli ponille on ajopainotteisempaa tiedossa :)


7. helmikuuta 2014

Perjantain aamujumppa

Antauduin tänään Wilkun käsiin heti aamusta ja lopputuloksena oli päästäkin hikimärkä hevonen sekä keitettyä spagettia muistuttava ratsastaja. 



Askartelin Wilkun ohjeiden mukaan pituushalkaisijalle linjan, jossa oli puomi - 2,5m - puomi - 2,5m - pikkupysty - 3m - pikkupysty - 6m - pysty - 6,5m - okseri. Tähän piti tulla vielä yksi okseri 6,5m päähän viimeisestä, mutta Leevillä ei olisi voima riittänyt harjoitukseen enää siinä vaiheessa. 

Alkuun tehtiin kuitenkin ympyrällä ravin ja laukan kokoamista molempiin suuntiin, hakien samalla ulkopohjetta läpi ja allekirjoittaneelta sisäkättä pois kinnaamasta. Perusongelmani on jäädä liikaa sisäohjaan kiinni ja unohtaa ulkoavut lähes kokonaan, eli hevonen karkaa alta ulkokautta. Nyt heitin sisäkäden kokonaan pois, käänsin painamalla ulkokäden säkään ja taivuttamalla sisäpohkeella. Kun saatiin kaikki toimimaan, hevonen oli aikalailla makea! Laukassa kokoaminen vaati superhypernopeaa jalkaa ja autoin hiukan naputtamalla raipalla tahdissa, sillä kokoaminen on Leeville ihan törkeän raskasta ja myös vaikeaa. 

Laukassa tultiin kaarevalla uralla kahta laukkapuomia, ensin 3 askeleella ja sitten kooten 4 askeleeseen. 3 tuli hyvin alusta asti, kootessa oli hakemista alkuun ennen kuin sain ulkoapuni järjestykseen kunnolla ja potkittua vähän ulkopohjetta kunnolla läpi. Puomit tultiin molempiin suuntiin ja näiden jälkeen kävelypaussi, jonka jälkeen aloitettiin ylläolevassa kuvassa näkyvä linja. Eka kerta oli ihan täysi katastrofi, sillä tultiin linjalle ravilähestymisellä ja maapuomeilla piti nostaa laukka. Leevi puksutti tyytyväisenä ravia eteenpäin ja ignoorasi laukka-avut täysin, vaikka mätkin siinä vaiheessa jo raipalla - ja minä sentään hyppään treenit aina kouluraipan kanssa! Meno oli ihan kategoriaan "OHO ESTE... HEI TOINENKIN ESTE! JA KOLMAS! APUA, NELJÄSKIN VIELÄ", siis hevosen osalta. Hetki baanatettiin ympäri maneesia ja pikkuhiljaa sinne linjalle alettiin päästä niinkuin kuuluikin.

Kun Leevi alkoi päästä kunnolla hyppäämisen makuun ja alkoi edetä kunnolla, puututtiin hiukan sen vinoon vetämiseen apupuomeilla nojaamassa viimeiseen pystyyn ja okseriin. Okseri oli lopussa metrin ja pystyn apupuomi siirrettiin okseriin vielä nostamaan hevosta irti esteestä sen lähinnä roiskaistessa esteestä yli jalkoja roikottaen, viimeisillä hypyillä apupuomien kanssa sainkin napata harjasta kiinni jotta pysyn kyydissä niissä leiskautuksissa. Ruuna oli aikalailla poikki tunnin jälkeen ja kotona odotti päiväheinätarjoilu sen suureksi helpotukseksi. 

Leevi on saanut noin viikon Hilton Herbsin Calm and Collected-valmistetta, sillä hevonen jännittää aina kotipihan ulkopuolella ja myös levottomuus karsinassa on huono juttu. Tajusin tänään, että hevosen ratsastettavuus on huonontunut sitä mukaa, mitä kauemmin sitä litkua on tullut annettua... Leevi on käy kohta takaperin ratsastaessa, mutta silti jännittää edelleen. Taitaa loppua ainakin tämän valmisteen syöttö lyhyeen, vaikutus ei ole ihan toivottu!

Maijan valmennuksen ongelmaokseri ja kerrankin se on hevonen, joka dyykkaa!

Huomenna lähdetään Kurren kanssa Tupunan Ratsupihan harkkakisoihin raviohjelmaan ja Leevillä on Annikapäivä. Kurren ja Fannin radasta luvassa videota :) Kurre juoksee Porissa kilpaa ensi viikolla ja Wilkku taivuttelee ponin kunnolla läpi alkuviikosta. Sovittiin myös, että Wilkku hyppää Leevillä lähiaikoina, jotta ruuna saa osaavamman ratsastajan selkäänsä välillä eikä sen tarvitse aina pelastaa minua.

PS: Uusi satula on <3


Haters gonna hate

Ai kauhea, kuinka aika rientää! Koulutöitä kasaantuu koko ajan lisää hiihtolomaa kohti mennessä ja täyttävät aikani aika tehokkaasti. Tämän lisäksi olen ehtinyt muunmuassa visiteeraamaan Tampereella teatterissa katsomassa Les Misérables-musikaalia. 

Ihan parhaita uutisia on kuitenkin oma satula! Keskiviikkona Hipposportin satula-auto kävi Porissa ja oltiin Leevin kanssa sovittamassa satuloita. Mukaan kotiin lähti Passier Avior-estesatula, joka on aivan nappiosuma. Ennen Avioria sovitettiin joku uusi Kiefferin malli, joka ei minulle sopinut yhtään ja toinen Passier, jolla oli taas huono hypätä. Onneksi Atte muisti tuon Aviorin ihan viime hetkillä, sillä siitä myös Leevi tykkäsi selvästi eniten ja se oli itselleni tosi hyvä istua. Isot tuet tuossa satulassa on semisyvän istuimen lisäksi, mutta mahduin silti pitkän reiteni kanssa hyvin 17" istuimeen :)

Vaikka vanha Prestige lähti vaihdossa ja siitä sai hyvän hyvityshinnan, jäi uudelle satulalle hintaa rapsakasti. Sopiva hyvä jakkara on sen arvoista!

Sunnuntaina hypättiin vielä lainapenkillä Maija Yli-Huhtalan valkussa. Miksi aina silloin menee päin mäntyä, kun olen Maijan silmän alla? Tultiin ihan perus 80-90cm okseria lyhyellä lähestymisellä, ryssin sen lähestymisen kerta toisensa jälkeen ja lähdin työntämään ja sukeltamaan. En saanut ylläpidettyä laukkaa läpi lyhyen kaarteen tarpeeksi ja hevonen pääsi pohkeen taakse. Alkutunnista säädeltiin laukan pituutta kahdella puomilla ja tultiin väliä niin yhdellä, kahdella kuin kolmella askeleella. Oli työn ja tuskan takana saada Leevi lyhenemään siihen kolmeen ilman pudotusta raville - ja se oli senteistä kiinni! Aina se pirun puomi oli etujalkojen välissä. Harjoitus oli Leeville aika raskas ja sen huomasi rataa ja radan osia tullessa, ruunaa sai ratsastaa reilusti eteen. 

Vihreän okserin ongelman lisäksi oli pienenä ongelmakohtana linja 17m välillä - vesimattopysty ja porttisarja. Sain puhtaalla tahdonvoimalla Leevin vedestä yli, mutta ruunan kytätessä se veti pahasti vasemmalle ja kielsi sarjalle mennen ohi. Sain onneksi elikon heti kiinni ja uudestaan sarja ja rata loppuun - sarjasta mentiin hyvin yli, kun sain suoran lähestymisen. Linjaa uudelleen tullessa ei ongelmaa, eli paaaaljon erikoisesteitä luvassa Leeville! Rataa hypätessä tuli mokia, mutta tulin pätkän rataa uudestaan ja sen videopätkän kehtaan jopa julkaista blogissa ;)