Match show @ Sastamala

Päivä Sastamalassa oli mielenkiintoinen. Lähdin tosiaan yksin liikkeelle, hyvässä sovussa ponin kanssa. Jouduin luottamaan GPS:n johdatukseen, sillä en tiennyt ollenkaan mihin tosiasiassa olin menossa!

Innostunut näyttelyponi...
(c) Kuvagalleria Haituva

Löysin kuin löysinkin perille näyttelypaikalle. Kurren vuoroon oli vielä aikaa, joten kävin vain maksamassa meidät paikalla olijoiksi ja seurasin shettiksiä, samalla harjaten ponia joka pyöri kuin väkkärä joka ilmansuuntaan. Juttelin tuttujen kanssa ja aloin pikkuhiljaa kävellä Kurren kanssa, myöhemmin myös juosta. Kehän ulkopuolella poni tuntui liikkuvan ihan mukavasti.

Terhi kysyi yhtäkkiä, voisinko näyttää hänen vuotiaan russinsa Viola Ween hänen sijastaan kehässä. Otettiin Violan kanssa pieni ravipätkä ja vähän käveltiin Ilectra-kaverista poispäin, ja eikun kehään! Viola oli parista vuorossa ensin ja oli levoton, mutta se oli arvattavissa kaverin jäädessä kehän ulkopuolelle ja kun piti seisoa paikallaan. Tuomari oli mielestäni siitä erikoinen, että kyseli kovasti ponista - muissa käymissäni mätsäreissä ja näyttelyissä tuomari ei ole puhunut kuin kirjurille - ja suurinpaan osaan kysymyksistä vastasin "en tiedä, tapasin tämän ponin viisi minuuttia sitten"... Kysymykset olivat mielestäni sellaisia, että olisi voinut jättää kysymättä jo ensimmäisen "en tiedä kun en ole ponin kanssa muuten missään tekemisissä"-vastauksen jälkeen kysymättä. Ei, en tiedä tämän päiväohjelmaa, enkä myöskään huomannut kysyä tarhaako poni yhden vai useamman ponin kanssa. Molemmat varsat, 2-vuotias Nummen Herbert ja 1-vuotias Viola saivat punaiset ruusukkeet eli ykköspalkinnon.

Kehästä tullessa vaihdettiin Terhin kanssa lennossa, nappasin Kurren narun luovuttaessani Violan Terhille ja painelin saman tien uudelleen kehään. Kurre oli täysi possu! Väisti tuomaria koko ajan sivulle, enkä kehdannut läimäyttää ponia piiskalla kylkeen tuomarin nenän edessä. Ylläolevasta kuvasta voi nähdä, kuinka innoissaan se esitti ravia. Kyllä se liikkeelle lähti, mutta on esiintynyt paremminkin. Kurren tuntien en ihmettelisi, vaikka se murjottaisi ja olisi mustasukkainen Violalle.

Arvostelupaperin hienoin kohta oli ehdottomasti kohta kaviot: "hoidetut, idioottikengät edessä". Kenenkään muun kengityksestä ei manittu mitään, ilmeisesti oli uusi ja ihmeellinen asia tuomarille. Kurrestakin kyseltiin kaikki alkaen liikutuksesta ja loppuen uteluun mitä alla olevat kengät auttavat, kovasti kehuttiin eikä oikeastaan muuta vikaa löytynyt, kuin etujalkojen hajavarpaisuus. Siksi vähän ehkä söikin, että Kurre sai kakkosen, kun kaikki muut muut ponit-luokkaan osallistuneet saivat ykköspalkinnon. No, tämä tuomari ei tykännyt, ei sille mitään voi. 

Paikalla oli järjestäjän puolesta valokuvaaja, jonka edessä Kurre laittoi taas parastaan. Valokuvaajan edessä kehtasin jo mäjäyttää vaeltelevaa ponia ja välittömästi oltiin kykeneväisiä seisomaan paikallaan, tosin korvat luimussa. Pääkuvan eteen saatiin tehdä töitä, sillä poni kiukutteli minkä ehti. Saatiin kuin saatiinkin ainakin ok-tasoinen kuva sitten loppuviimeksi. Odottelen tällä hetkellä kuvaajan saavan kuvat sivuilleen. Jos ovat niin hyviä että viitsin niistä maksaa, saanen julkaista myös täällä.

Kurren taidonnäyte kopin etupuomin suhteen:

Tuohon on keksittävä jokin Kurrevarma viritys. Tämä on nyt kolmas kerta, kun poni ihan itsenäisesti on avannut etupuomin...

Eurostar Lorena

Merkkiuskollisuuteni on nyt kärsinyt ja pahasti. Kaappiani koristavat tällä hetkellä Eurostarin Lorena-ratsastushousut, kuvasta poiketen kirkkaanpunaiset tummansinisillä paikoilla! Olen täysin rakastunut ensinnäkin lahkeisiin, joissa ei ole tarraa vaan joustavaa kangasta sekä housujen väriin. Kuvitelkaa vaan, kun me porhalletaan ympäri Niinisalon maastoesterataa ponin kanssa ensi kesänä - punainen huopa ja suojat ponilla, kuskilla punaiset housut ja hanskat sekä sininen yläosa. Looking good my friends!

Tosiaan, merkkiuskollisuuteni kärsii. Luulin Pikeurin Luganoiden olevan loistavat housut. Olin väärässä, sillä nämä Eurostarit istuvat päälleni täydellisesti, vaikka näissä on matala vyötärö! Olen rakastunut, ja myös hillittömän paljon köyhempi. Köyhempi, mutta iloinen :)

Hengissä ollaan, mutta...

Kuuluisiko itkeä vai nauraa? Meidän nettiyhteys on katkeillut aamuisin viime aikoina. Nyt se ei enää katkeile, mokoma ei toimi lainkaan!

Tämä oli tuttua kun käytin mokkulaa, mutta nyt on oltava jossain jo vika, muualla kuin minun koneessani. Palaillaan siis linjoille, kun vain joskus pääsen koneen kautta bloggeriin :)

JA HEI! Aivan huomaamattani blogin lukijamäärä on kohonnut neljäänkymmeneen lukijaan! Tämän kunniaksi olen ajatellut pitää blogin ensimmäisen arvonnan. Pitäkää silmät siis auki!

Kaikkeen sitä lupautuu :)

(c) Kuvagalleria Haituva

Löysin sellaisen Sastamalasta! Tarkempaa infoa huomenna :)

Peukut pystyyn

Syön juuri aamupalaa ja kaivelen mätsäripaikan osoitetta tietooni. Ainakaa vielä ei sada, eli kohtuuhyvältä näyttää! Kurre on tosiaan näytillä Jokilaakson Hevosystävien match show'ssa, sai parikseen peräti toisen russin, raviponitamma Ilectran. Toivotaan pärjäämistä, mätsäreistä saa toki aina tulla ainakin yhden ruusukkeen kanssa kotiin :)

Teen kyllä järkyttävän virheen ja esitän Kurren mustissa housuissa. Olen etsinyt vaaleita esityshousuja jo pidemmän aikaa, mutta nyt kun löysin H&M:n valikoimista täydelliset, en vieläkään uskonut todeksi moneen kertaan toteamaani tosiasiaa. H&M:n housut ovat 32 tuumaa pitkiä ja minä tarvitsen tuumapituuden 34. Housut jäi kauppaan nilkkojen loistaessa ja ponitäti vetää kaikkien sääntöjen vastaisesti tummat housut jalkaansa. Kaiken lisäksi lähden aivan yksin ponin kanssa liikkeelle, lasken sen varaan että paikalla on edes yksi kuvaaja...

Kevättalvella Huittisten mätsäreissä

Torstaitunnelmia

Shock haetaan tosiaan kotiin huomenna. Valmistauduin tähän tänään hinkatessani ponin nahkariimun ja suitset  puhtaaksi, rasvaten ne samalla. Taistelu riimun kanssa oli viedä kynnen... Olisi pitänyt pestä ja rasvata riimu jo alkukesästä, mutta se on vain jäänyt. Olen tällä hetkellä kampaajalleni kynsimallina, eli minulle laitettiin geelikynnet maanantaina hiusten värjäyksen yhteydessä. Loppuviimeksi tänään käytin lusikkaa saadakseni riimun taipumaan tahtooni, eli avatessani niskahihnan solkia. Toisen soljen kohdalla kävi pelottamaan ja jos oikean käden peukalonkynsi ei lähde irti, nämä kynnet ovat virallisesti kaikenkestävät. Minulla on ennenkin ollut kampaajani laittamat kynnet, enkä ekan kuukauden jälkeen saanut yhtään lähtemään irti. Olin silloin päivätöissä hevostallilla :)

Tänään kävi tyypillisesti. Aamun satoi kuin saavista kaataen, joten hevoset olivat sisällä päästessäni tallille. Koska enää tihutti, heitin ponit loimien kera ulos. Kun sain karsinat siivottua, alkoi aurinko paistaa... Myönnän olevani niin laiska ja mukavuudenhaluinen, etten ottanut ratsastushousuja mukaan ajatellessani satavan koko päivän. No, ei satanut... Shock sai siis vapaan tänään, mutta huomenna on tarkoitus poni liikuttaa satoi tai paistoi.

Eilen käytiin kevyessä maastossa. Shock oli suorastaan pelottavan vauhdikkaalla tuulella. Käveltiin ja otettiin pieni ravipätkä matkalla, jonka jälkeen käytiin ampumaradan lenkillä ottamassa pieni laukkapätkä. Kaikki vesilätäköt piti kytätä ja väistää mahdollisimman kaukaa, eli melkoista siksakkia paineltiin menemään. Ponia sai rauhoitella minkä ehti, mutta olin tyytyväinen ponin palautumiseen! Laukkaa ei pitkää pätkää otettu, mutta poni puhalsi todella lyhyen ajan laukan jälkeen. Käveltiin pitkät loppukäynnit ja ehdittiin juuri ennen sateen alkua kotiin. 

Päivät tulee olemaan täysiä, kun käyn ratsastamassa Shockin sen kotona ja hoidan Kurren kotona. Koulussakin vaihtuu jakso ja joudun raahautumaan kouluun peräti viitenä päivänä viikossa. 

Kurrekuvia

Kuvaoksennus Seinäjoelta. Ekat kaksi kuvaa (c) Kia Lepistö, loput (c) Maaria Kuivamäki. Kiitos kuvista!

Positiivisuuden huippu

Kolmossija ei kelpaa?

Olin tänään laiskalla tuulella ja kysyin Viiviltä, josko hän haluaisi liikuttaa Shockin kevyesti. Viiville tämä oli ok, eli otan huomenna uuden lähestymisen ratsastukseen... Nyt on motivaattorina myös ihanat, punaiset ratsastushousut, sekä ostin valmennuskäyttöön H&M:ltä toppaliivin tänään. Pienet asiat tekee onnelliseksi :)

Shock lähtee tosiaan jo perjantaina takaisin kotiin. Kurren kanssa suunnataan lauantaina Sastamalaan mätsäreihin. Katsotaan, miten sovitaan Shockin liikutus :) Kenttätyöskentelyä tiedossa ja paljon.

Syyskävelyllä

Shock on saanut pitää lomaa. Poni oli hieman räkäinen ja vetämätön, sekä yskähteli jonkin verran päivän mittaan. Päätin antaa sille ihan täyden loman, jotta toipuminen lähtisi kunnolla käyntiin. Kuumetta ponilla ei ole ollut ollenkaan, mutta silti parempi ottaa rauhassa.

Tänään kaivoin ponin aamukävelylle tarhasta ja tein muunmuassa huomion, että farkkulegginssit ovat liukkaat nahkasatulassa. Ja sen huomion, että syksy on jo pitkällä... Toppasin kotona päälleni lämpölegginssit, farkkulegginssit, topin, pitkähihaisen, fleecen ja paksun takin. Mietin jo, että nyt taisi oikeasti mennä liioittelun puolelle. Mitä vielä! Tuuli niin kylmästi, ettei ollut yhtään liioittelua näyttää michelinukolta. Tieni taitaa viedä topparatsastushousukauppaan vielä lähipäivinä.

Shock käveli superlaiskasti kotoa poispäin, mutta hiihti takaisin kotiin minkä ehti. Huomenna otetaan kevyt maasto, käyntiä ja ravia, ehkä pätkä laukkaa jos poni on innokas. Tämän päivän perusteella ei taida olla :) Shock lähtee ensi viikonloppuna kotiin Marin issikkavarsan seuraksi, mutta mahdollisesti tulee meille takaisin Marin siskon varsan saapuessa takaisin ratsutuksesta. We'll see, ottaisin Shockin kieltämättä mielelläni meille takaisin. Helpottaa omaa arkea, kun ponit olisivat saman katon alla. Pitää myös nyt tosissaan saada jostain säännölliset valkat esteillä ja koulussa, jotta ollaan valmiita kilparadoille talvikauden päätyttyä!

Seinäjoki 22.9.

Hevonen / Ohjastaja Aika  Kerroin Palkinto Matka:rata      

1. 2 Kumlaby Modul / Elina Pakkala 2.23,7 100 € 1660:1 Selostus / Video

2. 4 Solos Trym / Noora Mykkänen 2.15,8 x 50 € 1760:1 Selostus / Video

3. 3 Zenita Dar / Marjukka Mahlamäki 2.19,2 x 30 € 1720:1 Selostus / Video

4. 1 Litas Ess / Anastasia Roth 2.28,7 20 € 1620:1 Selostus / Video

5 Stonespray Castanja / Hannamari Männistö Poissa                                                                                                 

Hieno ponski! Poni teki ihan hillittömän hienon suorituksen Seinäjoella. Aikatauluja kiristettiin yhtäkkiä loppua kohden ja Kurre ehti puhaltaa katoksilla kymmenisen minuuttia, ennen kuin oli pakko lähteä uudelleen liikkeelle. Jos olisin tajunnut aikataulun kiristyneen niin paljon, olisin ehdottomasti lämmittänyt juuri ennen ja mennyt suoraan lämmityksestä starttiin. Nyt ajaessani radalla lämmitystä, toisen kierroksen lopussa kuului "kolme minuuttia esittelyyn" ja meinasi leuka loksahtaa, Kurre ei taatusti hölkkää reipasta kahta kierrosta kahtakymmentä minuuttia, joka piti olla lähtöjen välissä.

Poni odotetusti väsyi yllämainitusta johtuen viimeisen viidensadan aikana, mutta yritti loppuun asti ja pisti kyllä itsensä hyvin peliin. Ihan kuin eri poni, mitä reipas kuukausi sitten Porissa! Hyvillä mielin kohti Forssaa ja kauden viimeistä starttia, ei me taideta olla 4-vuotismestareita mutta saadaanpa autolähtökokemusta :)

Seinäjoki 22.9.2012

11. ponilähtö klo 15:20 B-Ponit tasoitusajo 1600 m Racing p. 2.27.0 + 20 m/ 1,5 s P. 100 e.
# Hevonen / Ohjastaja Matka:rata Autoennätys Tasoitusennätys Voittosumma
1 Litas Ess / Anastasia Roth 1620: 1 2.26,6ake 2.26,3ke 135 €
2 Kumlaby Modul / Elina Pakkala 1660: 1 2.19,3ake 2.23,0ke 250 €
3 Zenita Dar / Marjukka Mahlamäki 1720: 1 2.18,9ke 330 €
4 Solos Trym / Noora Mykkänen 1760: 1 2.32,9ake 2.15,3ke 516 €
5 Stonespray Castanja / Hannamari Männistö 1800: 1 2.12,8ke 290 €

Hui!

Aaand we're back again

Koneeni koki muodonmuutoksen, eli poikaystäväni päivitti koneen uuteen uskoon asentamalla windowsin uudelleen - revin hiuksia päästäni, kun HP Support Assistant oli olevinaan niin fiksu ja loistava, jumittamalla koko koneen joka kerta auetessaan. Nyt näyttää ja tuntuu paremmalta, kun koneessa ei ole kuin ne oikeasti tarvittavat ohjelmat :)

Tänään on kaiken lisäksi istuttava koulun ja tallin jälkeen koko ilta koneella. Opinnäytetyön kirjallinen osuus pitää olla palautettuna perjantaina sekä englannin tehtävät torstaina. Opinnäytetyötä olen kirjoittanut kaksi sivua, englantia en ole edes aloittanut...

Ponirintamalla on hiljaista. Kurren kanssa kävin ajelulla sunnuntaina ja poni oli kertakaikkisen hieno. Alkuun käveltiin, hölkättiin vetosuora ja käveltiin Katinkuruntietä Ilmailuopistontielle, jota pitkin madeltiin hitaasti mutta varmasti takaisin kohti metsälenkkiä. Meidän ajolenkki tekee epäsäännöllisen kolmion muotoista lenkkiä metsässä, kaksi kolmion kulmista aukeaa suoraan maanteille. Kurren kanssa on kiva maaseutumatkailla välillä ja kipittää kiertäen maantietä kolmion toiseen avonaiseen kulmaan. Molemmat maantiet ovat liikennöityjä, mutta Kurre ei ole tähän mennessä kavahtanut oikeastaan muuta kuin sitä yhtä tiettyä postilaatikkoa Katinkuruntiellä, joten sen kanssa on mukana kruisailla menemään.

Pitkien kävelyjen jälkeen poni oli innokas juoksemaan ja esitti aikalailla parastaan. Ajoin kolme vetoa tarkoituksena avata paikkoja tämän viikon lauantaita varten. Ensimmäinen meni aivan penkin alle, kun oli pakko itse yrittää ajaa. Seuraavat kaksi... No, riittääkö kun sanon, että minulla tuntuu olevan aika hyvä poni? Istuin hipihiljaa kärryillä, pidin ohjia kahdella sormella pinsettiotteessa ja mietin vain, että "ole hiljaa, älä tee mitään..." kun poni kiihdytti vauhtia joka askeleella, sataprosenttisen puhtaalla ravilla korvat hörössä. Viimeksi viikkoa ennen Porin starttia Kurre tuntui tosi hyvältä, joten olen aika skeptinen Seinäjoen suhteen - meneekö taas aivan penkin alle...

Mietin tuossa pitkän kävelyn aikana samalla uutta lämmitys- ja viimeistelytekniikkaa sekä myös Kurren tulevaisuutta meillä. Aloitan toivon mukaan ammattikorkean ensi syksynä, jolloin joudun ihan tosissani tekemään koulussa jotakin, nyt pääsen harhaanjohtavan helpolla. Kurre siis todennäköisesti astutetaan ensi keväänä ja pidetään juuri sopivaan aikaan mammaloma. Kurre olisi varsan saadessaan kuusivuotias, eli aikaa treenata takaisin radoille olisi enemmän kuin hyvin. Ajetaan astutuksen jälkeen muutama startti jos sellaisia on tarjolla ja aloitetaan lomailu. Orien suhteen olen katsellut lähinnä Ruotsiin, haluan kuitenkin raviorilla astuttaa ja Kurrella on isänisänä Vagabond - joka löytyy lähes jokaiselta Suomen orilta turhan läheltä. Tyson II kiinnostaisi muuten, mutta siinä tapauksessa Vagabond 2+3... Juttelin eilen ponikasvattajagurun Erja Mattilan kanssa puhelimessa, millä hän ponin astuttaisi. Erja ehdotti mm. Guminoa, mutta Gumino on 130cm korkea ja Kurre nyt mitattu 128,5cm, aika riskirajoilla mennään varsan koon suhteen. No, tässä on pitkä talvi aikaa miettiä! Keskitytään nyt 14.10. juostavaan 4-vuotismestaruuteen, jota olen jo alkanut jännittää :)

Olen luonut hirviön...

Shock tuli meille muistaakseni kesäkuun alussa. Silloin maastoilin ensimmäiset kaksi viikkoa saadakseni ponilta sen omaa moottoria käyntiin ja eteenpäinpyrkimystä esille. Poni oli ollut puoliksi lomalla ennen kuin aloin viime marraskuussa liikuttaa sitä, talvi tarvottiin hillittömässä hangessa ja maastossa käytiin aika harvoin, sillä jännitysmomentteja oli aina turhan paljon ilmassa - jouduttiin kulkemaan pätkä tien vierustaa, jolla oli raskas rekkaliikenne. Shock tosiaan pelkää kuollakseen isoja ajoneuvoja.

Nyt... Poni ei enää pysähdy! Eilen se kuskasi kuin märkää rättiä pitkin laukkasuoraa (tyhmä minä, mitäs opetan laukkaamaan sillä tietyllä suoralla) ja painoi korvat hörössä lähes kiitoa kun käytin kaikenlaisia kikkoja vauhdin hiljentämiseen. Tämä tapahtui samalla suoralla kahdesti, kolmas kerta oli jo kunnolla hallinnassa. Pienen välikävelyn jälkeen Shock oli valmis uusiin laukkavetoihin.

Tänään poni oli alkuun vähän rauhallisempi ja aavistuksen hitaampi pohkeelle, mitä se on vähään aikaan ollut. Pikkuhiljaa ravaillessa se alkoi heräillä - oltiin liikkeellä yhdeksän maissa, oliko siinä syy hitauteen? - ja eka laukkapätkä oli hämmästyttävän hidasta toimintaa. Yhtäkkiä poni alkoi kuitenkin kuumua enemmän ja enemmän, pian sitä saikin taas pidellä ponin osoittaessa menohaluja koko ajan enemmän. Hassu poni!

Wanting...

Haiskahtaa hööksiltä :) Shockille ensi kautta ajatellen kenttäsuojat ja putsit, HV Polon ihana satulahuopa - kaikki punaista, tottakai - ja vielä sinipunaiset kuljetussuojat. Allekirjoittaneelle toppaliivi :)

Aamuhetkiä

Olin tallilla puoli kahdeksalta. Satoi ja hevoset olivat sisällä, sateen oli tarkoitus loppua yhdeksän tienoilla ja näin kävi. Minulla on koulun jälkeen töitä iltakahdeksaan, joten kävin vain siivoamassa oman osuuteni.

Kurre oli tapansa mukaan ollut pikku possu, Shock mukavan siisti. Kurrelle puhtaita puruja, ruuat ämpäreihin valmiiksi, Kurren heinät verkkoon ja Shockin muuten vaan odottelemaan iltaa karsinan ulkopuolelle. Aika tarkkaan puoli tuntia meni koko projektiin, mukaanlukien ponien harjauksen ja kuvausyritykset puhelimella. Kurre oli joko nenä kiinni kamerassa tai kääntyi jo muualle.

Mallailupäivä

Shock tosiaan kaipaa uutta satulaa. Tänään tuli taikalaatikko matkahuollossa ja mitä sieltä paljastui...

Stübben Artus CS! Kaverini myy satulaa ja pyysin sen hetken mielijohteesta kokeiluun, Stübben kun käy kaarevaan selkään ja nyt olisi tärkein löytää oma satula lainakiefferin tilalle. Kuivasovitin penkkiä kyytiin, tarvii koeratsastaa se vielä selvittääkseni leveyden kunnolla.

Peukut pystyyn, jotta satula sopisi kunnolla! Väri on kuvan mukainen punaruskea eli periaatteessa väärä, mutta satula tuntui tosi hyvältä istua ja kuulemma sopii myös kouluvääntöön, vaikka täysin estesatula onkin. Toisaalta, olenhan minä jo vääntänytkin siinä Kieffer Ludger Beerbaumissa ilman ongelmia :)

Ota tuosta nyt selvää

Shock on ehkä maailman omituisin poni, ainakin aina välillä.

Toissapäivänä käytiin kunnon vauhtimaasto, ponilla tuntui olevan energiaa juosta vaikka maailman ympäri. Aivan minimaaliset avut riittivät siirtämään askellajeissa ylöspäin ja tästä olen iloinen! Otettiin kolme noin viidensadan metrin laukkapätkää, kaksi ekaa sain tosissani rauhoitella ponia ja kolmas meni jo hyvässä hallinnassa. Käytiin myös kahlauspaikalla sen verran, että leikittiin kenttäponia hyppäämällä kaatuneen puun yli - mennen tullen. Shock tuntui olevan varsin riemuissaan :)

Eilen poni oli oikeasti kamala. Tarkoitus oli kävellä alkukäynnit maastossa ja tehdä kevyt läpiratsastus pikkukentällä. Shockilla oli kyttäyspäivä ja kentällä se oli jotain aivan hirveää! Pitkästä aikaa rehellisesti selätön ravissa ja koko ajan vain kyttäsi metsään, jossa liikkui sienestäjiä. Hampaat irvessä sitten ravattiin ja taivuteltiin, kunnes poni alkoi antaa periksi. Kun saatiin edes kohtalainen pätkä molempiin suuntiin, lähdettiin kotiin. Kotimatka (n. 300m) tapeltiinkin sitten vauhdista, Shockilla on ollut  viime aikoina tarve tikittää mahdollisimman nopeasti kotiin eikä puhettakaan rennosta käynnistä. No, ilmeisesti kuitenkin taistelu auttoi, sillä...

Tänään oltiin pääasiassa kävelemässä maastossa. Tietänette tunteen, kun kaikki motivaatio on nollan alapuolella? Joka paikassa on vain vesilammikoita ja ennenkaikkea LIUKASTA. Shock kiertää jokaisen vesilätäkön, ellei ennen lätäkköä aina käy samaa keskustelua kavioiden kastelemisesta. Tehtiin sitten kompromissi ja marssittiin pientareita pitkin kiipeilymäille, siellä pari kertaa mäki ylös alas ja kotiin. Pieni ravipätkä kotimatkalla vähän kuivemmassa kohdassa ja taas kävellen. Vielä vähän ennen pikkukenttää otettiin kolmoissarja - Shock hyppää joka kerta yhden tietyn lammikon yli ja yhdisti nyt kaksi muuta tähän. Mentiin siis kolmoissarja innarina. On se aikamoinen :) Tänään poni oli superpaljon mukavampi, mitä eilen. En tiedä, auttoivatko tänään käytössä olleet huput sen verran eristämään tuulta, ettei ihan kaikki risahdukset kantautuneet korviin.

Eilen laitoin myös Kurreneidin valjaisiin, ensimmäistä kertaa reippaaseen kuukauteen. Käytiin maaseutumatkailemassa eli maantietä pitkin, poni olisi ottanut viivaa jokaisen auton kanssa joka porhalsi ohi. Nyt yritetään pitää ponin mieli korkealla, mahdollisimman vähän ajoa ja kaikkea muuta touhuamista sen edestäkin, josko Seinäjoen poniraveissa meno taas maistuisi :)

Sataa sataa ropisee

Kaksi viimeistä päivää on satanut, kun olen kiivennyt ponin selkään. Olen haaveillut maneesista, jossa pysyisi kuivana ja lämpimänä...

Maneesin puutteessa toissapäivänä tehtiin lyhyt maasto kaatosateessa. Olin kymmenen minuutin jälkeen alusvaatteita myöten märkä eikä ponia olisi voinut vähempää kiinnostaa. Tehtiin kuitenkin lenkki kiipeilymäille saakka, kaikkia askellajeja käyttäen. Poni oli ihan ok, luimi sateelle - kastuivathan Shockin herkät korvat - mutta eteni kun käsky kävi. Poni alkaa vihdoin kulkea maastossa rentona! Lisäksi ostin pyörivärenkaiset kolmipalat oliivikolmipalojen tilalle, koska oliivikolmipala ei ole kisoissa sallittu. Ilmeisesti kolmipala houkuttelee Shockia imeskelemään kuolainta, sillä heti liikkeelle lähdön jälkeen alkaa kuolan eritys, vaikken edes pitäisi ohjia kunnolla kädessä. hyvähän se on, että suu toimii :)

***

Eilen oli vuorossa Kallen estevalmennus Sippolassa, Janitan ja Saran kanssa. Kuten arvata saattaa, alkoi sataa kun laitoin likaista poniani valmiiksi kotona. Eipä siinä muu auttanut kuin ratsautua ja lähteä kohti Sippolaa, jonne on peltotietä ratsastaen suurinpiirtein 3 km matkaa. 

Shock oli aivan pöpi! Hirnui koko matkan ja tuntui siltä, että alkaa pian hyppiä pystyyn - Shock, joka ei ole ikinä edes pukittanut! Menomatkalla katselin koko ajan, mihin päästään turvaan jos mutkan takaa tulee vastaan traktori tai puimuri, mutta kumpaakaan hirvitystä ei vastaan tullut ja päästiin turvallisesti Sippolaan asti, ellei lasketa lievästi kierroksilla käyvän ponin pöllöilyjä mukaan.

Oltiin kreivin aikaan paikalla, Janita ja Sara sairan juuri hevosensa valmiiksi ja marssittiin peräkanaa kentälle. Kalle rakenteli jo neljän esteen rataa, aloimme verkata hevosiamme ja Shockin kanssa siirryin melkeinpä suoraan raviin, sen käveltyä jo kunnon alkukäynnit.

Poni oli aikalailla hieno alusta asti! Normaalisti se on hermoillut uudessa paikassa, mutta nyt se oli helppo ratsastaa oikein päin ja vaikka se välillä nousikin peräänannosta kyttäilemään jotain, se oli nopea palauttaa oikeinpäin. Olin ihan ekstaasissa, kun se taas laukkasi rehellisesti oikeinpäin! Shock on nurinkurinen poni, sillä se laukkaa tosi hyvää laukkaa oikeaan kierrokseen ja peräänanto vain paranee. Vasempaan kierrokseen se haki pätkiä alas, muttei vielä ollenkaan niin hyvin kuin oikeaan. Kuitenkin vasen laukka on ponille vahvempi ja se tarjoaa nimenomaan vasenta esimerkiksi maastossa joka kerta...

Alkuverkaksi otettiin laukassa pääty-ympyrällä ensin käärittyä vesimattoa jonka päällä oli puomi, en tiennyt oliko Shock ikinä edes nähnyt vesimattoa joten helpotettiin ensin vähän. Shock ei korvaa lotkauttanut, joten vesimatto toiseen kierrokseen auki ja sama juttu. Ei vieläkään ongelmia. Vesimatto siirrettiin pikkupystyn alle, jota tultiin ekana esteenä.

Ensin pikkupystyä vesimaton kanssa, sitten 10m välillä olevaa sarjaa - isot hepat normaalisti 2 askelta, Shock reipasta laukkaa 2 askelta. Pystysarjaa tultiin molemmista suunnista ja Shockia sai alkuun vähän herätellä, jotta se oikeasti otti reippaampaa laukkaa. Lopulta vielä suoralla oleva yksinäinen okseri ja lopuksi rataa - vesimattopysty, sarja, uudestaan vesimatto, okseri ja loppuun sarja. Tultiin alkuun kaikki siinä 60-70cm korkeana, kunnes hiukan nostettiin. Toisella kierroksella muuten hyvin, mutta ennen vikoja sarjahyppyjä Shockin keskittymiskyky lipesi ja se alkoi huudella kavereiden perään jostain käsittämättömästä syystä. Hyppy sisään oli jäätävä ja yritin korjata toiselle, mutta poni onnistui kuitenkin luikahtamaan ohi ja todellakin, ensimmäinen kielto Shockilta! Kalle kehui kuskin olleen hereillä, mutta poni menetti keskittymiskykynsä täysin. Sarja uudelleen ja toisella kertaa tuli sujuvasti. 

Pyysin saada tulla jonkun esteen 80cm korkeana, jos ilmoittaudun Luvialle 80cm luokkaan - tultiin lyhennetty rata kokonaan 80 -korkeudella, eli vesimatto, okseri ja sarja. Vesimatolle kolautus, okseri hyvin, sarjalle ekalla kerralla laaka hyppy sisään ja B-osa siitä johtuen huonossa tasapainossa yli, joten sarja uudelleen ja tällä kertaa paljon paremmin. Pitää vaan muistaa pitää poni oikeasti lyhyenä eikä päästää sitä leviämään kaarteessa, ratsastaa jalalla kohti ohjaa ja itse KESKITTYÄ!