30. elokuuta 2012

Stressiä ja kiirettä

Koska sitä oikeasti oppisi sanomaan ei? Ajattelin pyhittää perjantain opinnäytetyön kirjoittamiselle sekä ponien kanssa touhuamiselle. Nimenomaan ajattelin... Lupauduin tänään töissä myös huomiseksi töihin, 7:45-13. Pidän työstäni H&M:llä, mutta välillä olisi fiksumpaa vaan tehdä niitä rästihommia ja yrittää koulusta valmistumista.

Joka tapauksessa, Shock sai kaksi vapaapäivää olosuhteiden pakosta lauantain kisojen jälkeen. Tiistaina kävin rennossa (...) aamumaastossa heti kahdeksan tienoilla, tosin olen ilmeisesti saanut viritettyä Shockin valtaisaan kuntoon! Käveltiin ensimmäinen kierros metsässä pitkin ohjin, ponin tuntuessa koko ajan melko räjähdysherkältä. Tavattiin yksi ravuri, poni olisi halunnut kääntyä tämän perään mutta jatkettiin alkuperäiseen suuntaan. Kun siirryttiin raviin, tuntui räjähdys olevan entistä lähempänä.
Kun otettiin laukkaa mukaan, poni laukkasi ensimmäisen neljäsosakierroksen nätisti rauhassa, kunnes näki edellään olevan ravurin. Ensimmäistä kertaa minun kanssani Shockin täykkäriveri otti vallan ja tätiä vietiin kiitolaukkaa, vauhdin kiihtyessä joka askeleella :D En oikein tiennyt, pitäisikö nauraa, yrittää hidastaa vauhtia vai mitä tehdä. Heti kun poni oli hölkkäävästä ravurista ohi, palautui myös jarrut ja Shock vaikutti enemmän kuin tyytyväiseltä itseensä. Otettiin seuraavan mutkan jälkeen vielä pätkä kunnolla hallittua laukkaa, jonka jälkeen loppuravit ja kunnon loppukäynnit kohti kotia. Poni vaikutti siltä, että virtaa oli vieläkin enemmän kuin laki salli ja sain koko ajan rauhoitella käyntiä.

Eilen käytiin Nean ja Rullan kanssa maastossa. Rulla oli ekaa kertaa ampumaradan lenkillä ja hienosti se meni :) Käveltiin ensin pariskuntaa vastaan Porin tallille vievää hevosuraa, juoruttiin Nean kanssa ummet ja lammet tammojen haahuillessa eteenpäin. Shock oli hämmentynyt, kun hevosuralta ei käännyttykään kotiin vaan amppiksen lenkille - pian ravailtiinkin kahdella kyttäävällä neidillä eteenpäin. Mentiin kohtuu rento lenkki, paljon ravia, pari laukkapätkää, pätkä kovempaa kun tammat intoutuivat kilpasille. Oli tosi kiva saada seuraa maastoon pitkästä aikaa! Shockilla on myös kunto kohonnut aivan järjettömästi. Tamma ei ollut kuin aavistuksen kostea satulan alta sekä tiistaina että eilen.

Tänään käytiin kävelemässä ilman satulaa, täti rötkötti selässä puolikuolleena nukuttuaan aivan liian lyhyet yöunet useampana iltana. Huomenna Kurren juoksutus ja Shockilla koulua, ajattelin vielä vilkaista helppo C:2 -kouluohjelmaa. Huomenna saan uudet työvuorolistat käsiini, odotan jännityksellä päästäänkö Luvian kisoihin ja Kurren kanssa Seinäjoen poniraveihin...

Hienoin poni!

26. elokuuta 2012


Eilisistä koulukilpailuista selvitty. Lopputuloksena 61,75%, sijoitus 6/21 eli ensimmäinen ei-sijoittunut! Olen ihan sikaylpeä ponista, vaikka olinkin verryttelyssä jo valmis heittämään pyyhkeen kehään :)

Tosiaan, päästessäni verkka-alueelle, poni tapansa mukaan kyttäili uutta paikkaa, mutta käyttäytyi asiallisesti. Tarkoituksena oli ottaa vähän pidempi verkka, jotta poni ehtii tottua uuteen paikkaan ja alkaisi rentoutua kunnolla. Suunnitelma hyvä, toteutus vain vähän ontui... Shock päätti pelätä kuollakseen hevoskoppien lastaussillan avaamisesta tulevaa ääntä ja otti aivan täysin varoittamatta hillittömän kiitolaukkasyöksyn uralta kohti kentän keskustaa. Tässä vaiheessa sain vielä vedettyä ponin yhden ohjan pysäytyksellä seis ja matka jatkui.
Shock kuitenkin toisti tämän ryntäyksensä vielä kahdesti vai peräti kolmesti! Viimeisellä kerralla pysäytin ponin aitaa päin ja mietin jo ihan tosissani, josko jättäisi leikin kesken jo siinä vaiheessa. Jostain löytyi sisua kuitenkin jatkaa ja tein kaikenlaisia mahdollisimman helppoja juttuja yrittäen saada ponille tekemistä ja saada sen keskittymään. Pikkuhiljaa poni alkoikin toimia ja rentoutua. Temponvaihtelua, pysähdyksiä ravista, siirtymisiä ylös- ja alaspäin, loivaa kiemuraa, milloin mitäkin tuli tehtyä. Poni alkoi sekä tuntua että kuulemma myös näyttää hyvältä.

Lievästi vauhdikkaampi laukannosto...
Kun siirryttiin verkkakentältä isolle kentälle odottelemaan vuoroamme - periaatteella yksi radalla ja valmistautuva odottaa radan vieressä - Shock keksi vaihteeksi pelätä jotakin autotien puoleisessa päädyssä ja otti nopean syöksyn, jonka sain onneksi lähes heti aisoihin. Taas takaisin töihin, mutta en luonnollisesti ehtinyt uudella kentällä saada ponia yhtä hyväksi mitä verkassa. Meidän vuoro tuli, saatiin kiertää kouluaidat sisäpuolelta ja myös aloitus sisäpuolelta. Sen verran olin ovela, että näytin tuomarin auton molemmista suunnista.


Radalla poni oli vähän epätasainen, mutta taipui kivasti ja jopa vähän lisäsi kun piti. Ekaan kevennyslisäykseen tuli tahtirikko, mutta loppu hyvin, kolmikaarisessa poni nyppi päätään mutta tie oli hyvä. Askeleenpidennys istuen oli "yritteliäs" :D
Oikea laukka nousi ensin väärin, mutta pyöri ok kun sain vaihdettua. Poni kulki verkassa nyökyssä myös laukassa ENSIMMÄISTÄ KERTAA IKINÄ, kun istuin satulassa - annoin siis myös radalla vähän vapaamman muodon ja tästä tuli huomautusta erikseen, mutta niin kauan kun poni sen vapaamman muodon tarvii, se sen myös saa :)


Jäi tosi tyytyväinen olo kyllä, vaikkakin vielä viimeistä volttia tehdessäni mietin, mihin ihmeen kohtaan ohjelmassa tehtiinkään lopputervehdys. Järkeilin, että suurimmassa osassa ohjelmia se tehdään G:hen, joten tehtiin niin myös tässä. Oli oikea ratkaisu :)

Seuraavaksi suunnitteilla LuRan seurakilpailut 15.-16.9. Lauantaina esteitä, tarkoituksena hypätä 60cm ja 80cm, sunnuntaina tarjolla koulua helppo C:2 2000.



Vasempaan kierrokseen ei ihan vielä kuljeta oikein päin :D


24. elokuuta 2012

Marjukka vs. Shock 1-0

Koulu ja työnteko ovat ikävästi haitanneet harrastamista, joten olen tällä viikolla tähän mennessä ratsastanut Shockilla peräti kaksi kertaa. Viivi liikutti viikonlopun, minä tiistaina, sitten pari vapaata ja nyt kiipesin tänään selkään. Huomenna käydään nolaamassa itsemme Porin helppo C:1 -luokassa :)

Tiistaina käytiin rento maasto, ilman raippaa tai kannuksia. Kerran kiipeilymäki ylös alas ja kotiinpäin laukkapätkä, poni ylläpitää nykyään hienosti itse sitä laukkaa!

Tänään päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ratsastaa ponin hyväksi ensin pienellä maastopätkällä ennen kenttävääntöä (tarkoitus ratsastaa Poriin huomenna, matka on niin lyhyt etten yksinkertaisesti viitsi hinata ponia koppiin sen takia) eli otettiin mukamas huomiseen tuntumaa. Poni oli melkoisen sika alkuun, keskittymiskyky oli jossain aivan muualla ja muuten vaan piti olla hölmö. Totesin Shockin katselleen näitä samoja maisemia nyt kolmisen kuukautta, eli alkaa olla korkea aika kyetä tekemään töitäkin metsässä, eikä vain tuijottamaan silmät suurina jonnekin kaukaisuuteen...

Istuin siis harjoitusraviin ja alettiin tehdä töitä. Ja mitä tapahtuikaan, poni alkoi oikeasti vähän keskittyä! Aika ajoin nenä nousi ja varsinkin kotiinpäin kääntyessä Shock alkoi painaa kädelle ja yritti juosta puolipidätteistä läpi. Otettiin siis käännös ympäri ja uudelleen työntekoa poispäin kotoa ennen uutta yritystä. Poni painoi edelleen kädelle, mutta malttoi odottaa paremmin. Tähdättiin siis lastentarhan viereiselle kentälle, jossa lapsilla olikin ulkoilutunti aidan takana. Totesin tilanteen olevan paras mahdollinen keskittymisharjoituksille, eli ei muuta kuin harjoitusravia ja kaarevia uria. En yleensä koskaan käytä tätä kenttää, sillä se on liian pieni kunnon ratsastamiselle ja pohja ei ole paras mahdollinen, mutta puolisen tuntia ei riitä tappamaan edes Shockia, vaikka se alkuun sitä mieltä olikin.

Vaihtelin suuntaa, pyörittelin erikokoisia ympyröitä ja keskityin vaan ratsastamaan, halusin saada ponin kuulolle vaikka lapset leikkivät vieressä ja poni olisi mieluummin keskittynyt siihen. Ja se toimi! Poni alkoi myödätä kunnolla, polki takaa ja tuntui siltä, että se oikeasti pystyi suorittamaan vaikka häiriötekijöitä oli paljon. Ratsastin vielä kerran C:1 -radan läpi, yksi kohta jouduttiin tulemaan uudelleen ponin keskittyessä enemmän lapsiin, mutta muuten annan kyllä papukaijamerkin. 

Onneksi huomiset kisat ovat todennäköisesti viihdearvoltaan hyvät myös muiden kuin meidän osalta! Kalle tosin tuomaroi, eli saan varmaan suuret haukut. Onneksi istun tuossa kiefferissä puolet paremmin mitä ikinä wintecissä, vaikka tuo kieffer on estesatula ja wintec yleismallia.

(c) Mia
Huomenna siis meidän tulikoe, Kurren otan liinaan ellei Viivi halua tulla ratsastamaan - Viivi osallistuu kisoihin Kossulla - ja sunnuntaina harkitsin Kurren uimaanvientiä, mutta säätiedotus näyttää vähän turhan kylmältä minun makuuni. Pitää katsoa, mitä keksitään! Kurre vaikuttaa supermustasukkaiselta, kun puuhaan vain Shockin kanssa.

22. elokuuta 2012

Kysymyksiä ja vastauksia

Pori 12.8.2012
(c) Meeri Niiranen

Opetetaanko Kurre ratsuksi?
Kurrea on opetettu jo jonkin verran. Hallissa on pohkeet, peruutus, pienet esteet, helppoja koulukiemuroita. Laukattu ponilla ei ole paitsi liinassa, katsotaan ensin monteuraa ja sen jälkeen laukkaamista :)


Kurren parhaimmat ja huonoimmat puolet?
Kurren hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti hillitön ihmisrakkaus ja kun sen kanssa pääsee sinuiksi, palveleva luonne. Kurrea tosin pitää pyytää, ei käskeä... Siitä tulee aina hyvälle tuulelle, kun poni on korvat hörössä hörisemässä tarhassa, hörisköönkin sille leipäpalalle mikä mammalla on kädessä :)

Huonoja puolia... Nuorempana Kurre oli oikeasti aika kamala opettaa. Nykyään huonoja puolia ovat lähinnä satunnaiset huonot päivät ja jos itse en jaksaisi sitä jatkuvaa touhottamista, se ottaa välillä päähän. Jotenkin olen niin tottunut kaikkeen Kurren tekemiseen nykyään, etten osaa eritellä huonoja puolia.

Shockin parhaimmat ja huonoimmat puolet?
Parhaimpia puolia ovat palvelualttius, kiltteys ja luotettavuus. En olisi voinut kuvitellakaan hyppääväni esteitä vielä viime vuonna, mutta Shock on palauttanut itseluottamustani aivan järjettömästi ja sen uskaltaa kääntää jopa sille 70-80cm esteelle, vaikka jalat olisivat vähän makaronia.


Huono puoli on tamman lastausongelmaisuus. Tarvitsen aina kaverin mukaan, kun lähdetään kopilla johonkin, sillä ponia ei saa yksin kyytiin. Tosin Shock yllätti kaikki viime valmennuksessa ja käveli koppiin ilman liinaa, eli voisiko ongelma olla ratkeamassa?

Miksi just tamma? (Kurre) :D 
Erittäin hyvä kysymys... Koska olin jonkun suuren mielenhäiriön lähteillä Kurrea ostaessani. Kysyn tämän kysymyksen itseltäni edelleen säännöllisesti. Minähän en siis pidä tammoista :)


Kuinka kauan oot ratsastanu? 
Tuota... Aika tarkkaan 15-16 vuotta, välillä pitäen taukoa.


Ootko kilpaillu esteillä ja millä tasolla?
Jotain harkka- ja seurakisoja, korkeimmillaan 80 cm.

Aiotko vuokrata vielä Lindosta? 
Toivottavasti :)


Paras kaveri?
Kaikki murut ympäri Suomen. Välillä Piia Turusta tai Merja Porvoosta, välillä Henna, Ida tai Karo. Tarpeen mukaan. ;)

Pori 12.8.2012
(c) Meeri Niiranen


Aiotko alkaa kilpailla Shockilla esteitä/koulua aktiivisesti?

Aktiivisesta en tiedä, mutta kokeillaan ainakin josko jonkin verran päästäisi kisaamaan.


Aiotko mennä Shockin kanssa kenttäluokkia?
Pienenä salaisena haaveena on kyllä. En tosin ole ikinä hypännyt maastoesteitä, eli aloitetaan siitä.


Kuinka kauan oot harrastanu raviurheiluu? 
Olin raveissa ekan kerran puolivuotiaana. Siitä eteenpäin aina isän mukana Porin raveissa, 1998 Kuopion kuninkuusraveissa ja niin edelleen. Ravitaukoa oli muutama vuosi, jonka jälkeen totesin omistavani raviponin eli Pommacin.

Mitä alaa opiskelet?
Matkailualaa, valmistun toivottavasti ensi keväänä matkailupalvelujen tuottajaksi. Sen jälkeen aion opiskella matkailupuolen restonomiksi ammattikorkeassa.


Mistä kiinnostus raviurheiluun syntyi?
Isä, äiti ja sisko kaikki ovat/ovat olleet raviharrastajia. Vähän niinkuin sukurasite.


Ootko lainaohjastanut paljon?
En kovinkaan paljon, muutaman startin olen ajanut shettiksella Pakomäen Benjamin ja yhden startin L.P. Sensation Shockilla (jonka kanssa en tullut tippaakaan toimeen...) Nyt olen jo niin vanha, että kelpaan vain russien kärryille.


Mitkä on tavoitteet Kurren kanssa tänä vuonna?
Saada vielä muutama hyvä, ehjä startti alle. Yritän olla ottamatta mitään selviä tavoitteita.


Haitko itse Kurren ruotsista vai tuotiinko se?
Hain itse.


Onko Kurrella jotain erikoisvarusteita? (raveissa siis)
O'mara-sekki ja poskihimmennin, polvi- ja jännesuojat. Harkitsen lappuja, pitää testailla kotona.


Miten ''löysit'' Shockin?
Kuten kaikkien muidenkin vuokrahevosteni kohdalla, otin yhteyttä alunperin eri hevosesta hevostalli.netin markkinoilla. Tälle ponille oli jo löydetty vuokraaja, mutta omistaja antoi siskonsa numeron ja käski ottaa yhteyttä, Shock-poni kun kaipasi vuokraajaa :)

18. elokuuta 2012

Let's grow old together and die at the same time...

(c) Henna Glade
18.8.2011 oli yksi elämäni vaikeimpia päiviä. En vieläkään huvikseni selaile Pommacin kuvakansiota, en halua muistella hyviä tai huonoja hetkiä. Joka päivä ajatuksissa, joka päivä ikävä, joka päivä haluan sinut takaisin. Rakastin ja rakastan niin paljon.



17. elokuuta 2012

Pahoittelua

Pahoittelen kovasti postaustaukoa. Motivaatio tietokoneella istumiseen on ollut aika olematon, koska olen lähtenyt kotoa yhdeksältä aamulla ja tullut kotiin takaisin kymmenen jälkeen illalla. Tiistaina alkoi siis koulu, enkä ole edes nähnyt poneja maanantain jälkeen. Viivi ja Janita ovat uhrautuneet ja liikuttaneet ponit, kiitos paljon taas kerran!

Pori 12.8.2012
(c) Heidi Torsti

Kaupungilla olen suorastaan villiintynyt, olen ostanut Ginasta kolmet samanmerkkiset housut eri väreissä... Silloin on taottava kun rauta on kuuma eli kun löytää kerrankin kunnolla sopivan mallin! Nyt voin edustaa neutraaleissa mustissa sekä ihanissa vihreissä ja viininpunaisissa housuissa :)

Nyt tämä tyttö alkaa pakata sekä housujaan että avomiestään valmiiksi ja ottaa nokan kohti siskoni residenssiä Espoossa. Kyllä, tämä viikonloppu menee lomaillen! Korkeasaari odottaa, sinne lähdetään tosin Pinomäen kautta ja käydään antamassa poneille vielä lähtöporkkanat :)

Sen kunniaksi;

Kysymyspostaus?

Teitä lukijoita on hiljalleen ilmaantunut ja tästä syystä kysymyspostaus alkaisi olla mukavan ajankohtainen. Mitä haluat tietää minusta, poneista, muuten vaan? Kaikkea saa kysyä, laitetaan kyselyaikaa maanantaihin 20. päivä saakka. Toivon mukaan tämä ottaa edes vähän tuulta alleen ja edes jotkut asiat kiinnostavat :) En kuitenkaan vastaa täysin henkilökohtaisiin tai muuten asiattomiin kysymyksiin, mutta sen ei luulisi tulevan yllätyksenä kenellekään.

13. elokuuta 2012

"Kinosti"


2. ponilähtö klo 14:40 B-Ponit tasoitusajo 2100 m p. 2.25.0 + 20 m/ 2,0 s P. 100 e.
Hevonen / Ohjastaja Aika Kerroin Palkinto Matka:rata
1. 5 Lukas Star / Jonna Kangas 2.12,4 x 100 € 2220:1 Selostus / Video
2. 6 Allgunnens Anja / Heidi Mäenpää 2.10,5 x 50 € 2260:1 Selostus / Video
3. 3 Surprise Dar / Jenni Mäenpää 2.16,9 x 30 € 2180:1 Selostus / Video
4. 4 Kotimäen Felicia / Sonja Julkunen 2.15,7 x 20 € 2200:1 Selostus / Video
5. 2 Zenita Dar / Marjukka Mahlamäki 2.18,9 x 2160:1 Selostus / Video
6. 1 Theobald / Annika Tamminen 2.59,3 x 2100:1 Selostus / Video

Väliajat: 2.42.0/Zenita Dar2.29.5/Lukas Star 2.12.4

Hohhoijaa sanon minä. Eilinen startti meni täysin penkin alle. Paransihan poni ennätystään, muttei tuntunut tippaakaan hyvältä käteen. Mietin ihan tosissani jo keskeyttämistä.

Lämmityksessä Kurre oli ihan jees, vähän laukat pinnassa mutta otti vauhtia ja meni mielellään. Tein ilmeisesti sitten kohtalokkaan virheen ja päätin vaihtaa ne ihkut vaaleanpunaiset jännesuojat pinteleihin, joita olen pari kertaa tesmaillut kotona. VIRHE.
Vielä esittelyyn mennessä poni tuntui olevan paineissaan, mutta voltissa jouduin ottamaan reippaasti kiinni kun ykkönen ei pitänytkään vauhtiaan valmis-komennon jälkeen - oltiin kaikki muut reilusti edellä ennen yksi-komentoa. Tästä meni ponille ensimmäinen herne nenään. Se lähti vielä ihan ok, mutta sitten sainkin työntää kaksi kierrosta eteenpäin ponin lähinnä venkoillessa. Loppusuora laukattiin vuorotellen Surprise-siskon ja Felician kanssa, paljoa ei näiden kahden perässä tultu maaliin. Kun vauhti hiljeni, Kurre selvästi nyökkäili oikealle etujalalle ja ajattelin jo mielessäni sen hajonneen lopullisesti. 

Päästiin radalta pois, ontuminen loppui kuin seinään kun siirryttiin käyntiin ja kopin perässä piti vielä teatraalisesti nostella oikeaa etujalkaa ja pitää sitä ilmassa. Heti kun pinteli kyseisestä jalasta lähti, sillä kykeni astumaan kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut. Ärsyttää koko homma lähinnä siksi, että poni olisi voinut tuntua paremmalle jos olisin vaan suosiolla jättänyt ne suojat jalkaan. Ensi kerralla juostaan suojat jalassa, se on varmaa.

Kurre saa nyt leikkiä pientä ratsuponia ainakin pari viikkoa, annetaan vähän kärryilylomaa. Seinäjoen poniraveissa meille olisi sarja ensi kuussa, katsellaan sinne ilmoittamista miltä poni tuntuu lähempänä, vai jatketaanko starttitaukoa.

12. elokuuta 2012

Nyt muuten jännittää

Vielä yhtään starttia ihan ekaa lukuunottamatta en ole Kurrelta jännittänyt näin... Eilen vasta tajusin, että ensinnäkin tänään juostaan kilpaa (jos minulta kysyy viikonpäivää tällä hetkellä, mielestäni on perjantai...) ja ymmärsin peräti pakata Kurren tavarat, sillä olen tänään myös toimistossa töissä normaaliin malliin. Haen vain ponin ja ajan kilpaa siinä välissä :) Toivon mukaan heittelin valjaspussiin suurinpiirtein oikeita juttuja. Vaihdoin jopa kärryihin renkaat, tähän mennessä olen aina vaihtanut vasta kun pitäisi olla jo menossa.

Peukut pystyyn kiitos, tänään juostaan ehdottomasti Kurren vaikein lähtö tähän mennessä. Kuskia jännittää ja poni on suurella todennäköisyydellä whatever-asenteella, vaikka eilen olikin aika hellyydenkipeä :)

Shockilla oli järkytysten päivä eilen. Sen toimiminen liinassa ei ole ihan parasta mahdollista, vaan poni saattaa mennä pari kierrosta hyvin ja sitten kääntyä 90 astetta liinaajaan nähden ja lähteä kiitolaukkaa paikalta. Ponin kotikenttä on niin suuri, ettei perässä pysymisen mahdollisuuksia yksinkertaisesti ole.

Hälytin siis Idan paikalle ja Ida otti ponin liinaan, minä selkään, kumpparit etujalkojen välistä satulavyöhön ja menoksi. Ensinnäkin, poni ei kavahtanut juoksutuspiiskaa lainkaan sen ollessa normaalisti kädessä. Selvästi raippaterapia on auttanut :) Yritin istua mahdollisimman hiljaa selässä, olin mukana lähinnä puuttuakseni asiaan jos poni yrittää singota johonkin suuntaan. Oikeaan kierrokseen ei ollut itse asiassa ongelmia lainkaan! Poni vähän haki, mitä häneltä nyt halutaan, mutta ravasi ja laukkasi kiltisti kun käskettiin. Erityisesti hidastavat avut toimivat loistavasti. Ida sanoi "kääääyntiin" ja poni käveli ä:n kohdalla. Minä menin vielä kevyttä ravia, eli poni pysähtyi kuin seinään.
Myös vasen kierros toimi hyvin, kun olin selässä vähän auttamassa ponia. Tulin alas ja otettiin vielä muutama kierros molempiin suuntiin ilman ratsastajaa, aloittaen oikeasta. Laukkaa ei otettu lainkaan, mutta oikea kierros sujui hyvin. Vasempaan siirtyessä ei enää mukamas ymmärretty mitä haetaan, Shock kääntyi Idaa kohti ja näytteli kysyvän näköistä. Ida pyysi raipalla eteen, kaksi metriä ja taas käännyttiin kohti. Ida käski raipalla eteen ja luonnollisesti ponin piti hetken aikaa pelätä tilannetta, jolloin kävin raahaamassa sen käyntiin. Vaikka talutin ponia ulkopuolelta, silti oli käännyttävä Idaa kohti, aivan kuin koetellen, kuinka kauan jaksetaan ponin kanssa asiaa tahkota vai loppuisiko tämä jo. Tästä hinattiin poni taas liikkeelle ja tässä vaiheessa tuli se sinkaisu kentän portille, joka kaukonäköisesti oli tiukasti kiinni. Kenttä on sen verran pieni, ettei Idan tarvinnut laskea liinasta irti ja pysyi mukana - poni haettiin nurkasta ja kummasti alkoi ympyrällä juokseminen maittaa! Ei enää virheliikettäkään, vaan poni ravasi nätisti liinassa. 

Lopetettiin hyvään hetkeen ja Ida kiipesi vielä ponin selkään, ratsastaen suurinpiirtein vartin. Perusjuttuja, siirtymiset, väistöt, vähän ympyröitä, poni näytti superhyvältä. Pitää opetella itse ratsastamaan :)

10. elokuuta 2012

Tulipa tuupattua

Kuten eilen lupasin, koetuuppasin kiefferillä tänään. Ravailtiin metsän läpi ja käveltiin lyhyempi pätkä asvalttitietä - meillä oli uskomaton ajoitus. Päästiin noin sata metriä maantiestä, jolta tultiin asvalttitielle ja takaa kuului ryminää tukkirekan kääntyessä sille maantielle. Ei olisi tullut kuulonkaan saada Shock tukkirekasta ohi...

Kentällä normaalit alkupalloilut, ravaillen isoja kaaria, taivuttelua eri suuntiin, lantalavan kyttäämistä ja muuten vaan vähän aivot narikassa, ponilla siis. Laukat eteen eteen eteen, hiukan laajaa kaarretta. Raippa ja kannukset olivat kotona, mutta poni vastasi apuihin yllättävän hyvin.

Työskennellessä poni toimi mukavasti, kun malttoi alkaa keskittyä. Tehtiin osia C:1-kouluohjelmasta, kolmikaarinen kiemura oli täydellinen! Satula tuntui istuvan, minun oli itse helpompi istua ja olin paremmin polvilla irti satulasta kuin synteettisen wintecin kanssa. Poni tuntui myös ehkä hiukan lennokkaammalta, pitää pyytää joku rakkaista kyylistäni kuvaamaan eli samalla kyttäämään, miten poni tosiaan liikkuu. Mia voisi tulla pitämään koulutuntia ja pitää kysyä Johannalta, millä hinnalla tuon kiefferin saisi vuokrata Shockille kunnes on oma uusi penkki. Minulla ei nimittäin tule häntäluu tuossa satulassa kipeäksi! Jostain syystä en ole vielä ikinä istunut yhtä wanhaa koulusatulaa lukuunottamatta yhdessäkään wintecissä, joka olisi minulle sopinut. Shockin satula on muuten ok, mutta häntäluuni kipeytyy satulassa. Kauheimmat kokemukset ovat Isabell Werth -koulusatulasta, joka ohjaa ratsastajan jalkoja lonkista asti taaksepäin. Ellei ole lonkkavaivoja, satula on taatusti hyvä. Minä en pysty istumaan satulassa metriäkään kävellessä, olen joutunut mm. hylkäämään yhden vuokrahevosen satulan takia. Ei ole reilua hevoselle, että lähdetään heti raviin ja laukkaan suoraan tallista, kun kuski ei kivutta pysty satulassa kävelemään.

Shock sai tänään siis plusmerkinnän. Meidän pitäisi vaan löytää joku kouluvalmentaja. Jos pystyttäisi käytännössä koko talvi hyppäämään 2x kuussa ja koulua 2x kuussa, voisi kisakunto olla keväällä aika hyvä. On ihan täysin toinen tarina, pystynkö tuohon tahtiin, kun työni jatkuvat ainakin vuoden loppuun. No, money money money...

Kurre oli tänään kiukkupäällä. Sain vähän rapsuttaa pepun päältä, mutta voi herranen aika mikä ilme kun hain Shockin liikutettavaksi, enkä mokoma edes leipää pikkuneidille tuonut.

9. elokuuta 2012

Satulan mallailua ja rallittelua

Mallailin tänään kiefferin flättärisatulaa Shockin selkään. Shockin laihtuessa ja saadessa lihaksia eri paikkoihin, on vanha satula käynyt epäsopivaksi. Vaikka poni liikkuu edelleen hyvin, ei kiukuttele satuloidessa tai selkäännousussa eikä muutenkaan ole reagoinut satulaan, ollaan omistajan kanssa aloitettu uuden etsintä.

Ilmeisesti ratkaisu oli lähempänä kuin olisin uskonut, sillä meillä on valjashuoneessa tosiaan tuo Johannan kieffer. Sain luvan sovittaa sitä ja ihme kyllä, se tuntui sopivan kyytiin! Heitin lyhyehkön maastolenkin suhteellisen virkeällä ponilla tällä satulalla ja poni tuntui liikkuvan hyvin, innokas se oli ainakin. Oli tosi outoa istua nahkasatulassa pitkästä aikaa, kun on pitkään istunut synteettisessä wintecissä! Poni oli tosiaan ihan supervirkeä, vastasi tosi hyvin pohkeelle ja oli melkein pelottavan säpsy. Ravailtiin alkuun pätkä, sitten pätkä laukkaa, pätkä kävellen, taas vähän laukkaa, taas kävelyä. Poni halusi välttämättä kääntyä ruohikkoiselle polulle jolla sompailtiin ennen kengän putoamista, joten laukattiin se polku vielä päästä päähän. 

Oli tarkoitus saada poni hikoamaan sen verran, että näkisin satulan jättämät hikijäljet. Poni hikosikin kevyesti, vaikka lenkki oli kohtuu reipas verraten esimerkiksi niihin lenkkeihin, mitä tehtiin alkukesästä ponin tullessa meille - kunto on kohonnut hyvin! Ehkä meillä on toivoa startata kenttää ensi kaudella ;) Estevalmennuksessakaan poni ei hionnut paljoakaan, satulan alta ja kaulalta. Aikaisemmassa valkassa poni oli litimärkä kaulalta. Takaisin asiaan, satula jätti symmetriset hikijäljet, eli pitänee yrittää löytää myytävää kiefferiä sovitukseen.

Valmennuksen huonoin hetki. Emme kaatuneet nenällemme alastulossa, vaikka siltä näyttääkin :D
(c) Janita!
Pitää koeponnistaa tuo kieffer vielä sileällä työskennellessä, olin huonosti nukutun yön ja töiden jäljiltä niin poikki, ettei kouluratsastus huvittanut tippaakaan. Huomenna vaihteeksi vuorossa iltavuoro, joten voin hyvin käyttää aamun tuuppaukseen. Shock saanee sunnuntain vapaata Kurren startatessa Porissa, seuraavat vapaat tiistai ja keskiviikko koulun ja töiden takia. Viivi on lupautunut liikuttamaan ponit minun viettäessä KESÄLOMAA 17.-20.8. siskon luona Helsingissä. Korkeasaari, here I come!

Viivistä puheenollen, kultainen Viivi ratsasti Shockin myös eilen kun pyysin :) Menin jo yhdeksi töihin, enkä onnistunut heräämään tarpeeksi aikaisin kunnoon ratsastusta silmällä pitäen. Viivi käytti Shockin maastossa, enemmän voi lukea Viivin blogista.

Shockin kanssa kaahailun jälkeen valjastin Kurren - joka on alkanut kasvattaa talvikarvaa. Elokuussa. - ja otettiin nopea viimeistely sunnuntaita varten. Poni tuntui hämmästyttävän laiskalta viime kertaan nähden, mutta laittoi kiltisti kaviota toisen eteen huomatessaan mamman ottaneen piiskan mukaan. Ajoin 2,5 vetoa, 2 kokonaista ja yhden suoran puoliväliin asti. Eka oli tosi löysä, toinen ilman marjastajamummoa olisi ollut hyvä. Poni loikkasi järkyttyneenä kaksi metriä sivulle, kun puskasta yhtäkkiä nousi mummo suoraan kohdalla... Tosin niin olisin hypännyt minäkin.

Viimeinen puolikas veto oli tosi kivan tuntuinen. Voisiko poni vaan tuntua samalta sitten Porissa? Meitä vähän turhan moni veikkaa taas kärkikamppailuun, se vaan taitaisi vaatia mun saavan a) Kurren juoksemaan vähän enemmän tosissaan mitä tähän asti b) muiden laukkaavan hylkyyn. :)


8. elokuuta 2012

Kuvia part II.

Toinen kuvaoksennus heti perään. Kiitos Ida!


Ponin mielipide oman vuoron odottamisesta... Komea alakaula!

Lentokoneeee!

Kuvia part I.

Kiitos Janita!

Korvahuppujen suoristelua...

Poni on pitkä kuin nälkävuosi...





Idan kuvaamat tulossa jälkijunassa :)

7. elokuuta 2012

Kallen valmennus part. II

Nyt jäi aikalailla positiivinen fiilis! Ensinnäkin, poni tuntui hyvältä. Toiseksi se myös näytti hyvältä, sillä uudet Glen Gordonin punaiset huopa ja huppu sopivat sille kuin nenä päähän! Hupun korvaosuuksia pitäisi vain järkyttävää kyllä suurentaa...

Vaihtakaa mielessäni numerot 5 ja 6 päittäin. Kaaduin omaan näppäryyteeni :)

Uskomattoman hieno kaavakuva. Esteiden 3 ja 4 välissä oli n. 19m hieman kaareva linja, kaikki esteet olivat pystyjä. Aloituskorkeutena ehkä 50cm, aloitettiin hyppäämällä pelkkää kolmosestettä ja pyrkimällä suoraan linjaan sekä ennen estettä että esteen jälkeen. Shock punki alkuun oikealle, kun en saanut ulkokylkeä kunnolla mukaan, mutta alkoi tämäkin lopulta sujua. Tosin se vaati ensin kompastumisen ravipuomiin (...) ja muutaman aivan jäätävän hypyn.

Seruaavaksi lisättiin este numero neljä mukaan ja oli mukava väli viidelle askeleelle. Poni oli samaan aikaan unelias ja vahva suustaan, linja ei meinannut sujua millään. Tunsin itseni vaihteeksi tosiratsastajaksi, kun Viivi selvitti Komeetan kanssa linjaa kuin  vettä vaan... Kun sain Shockia hereille ja vähän lyhyemmäksi, me jopa päästiin yhteisymmärryksessä tämäkin linja.

Lisäksi hypättiin yllä kuvattua rataa. Kuvasta katsoen ykköseste oikealle, siitä oikealle kakkoselle, josta vasemmalle kolmoselle ja siitä neloselle, taas oikealle kohti vitosta, vasemmalle kutonen ja siitä vielä vasemmalle seiskaesteelle. Lopetuskorkeus oli 70-80cm ja on todistusaineistoa, kun Shock todella HYPPÄÄ! Meidän pitää ihan todella harjoitella kunnolla lyhentymistä, kunnolla takaosaa alle ja kunnolla polkevia takajalkoja erityisesti ennen radan ekaa estettä, mutta ihan kautta linjankin. Shock hyppäsi todella hyvin kun se polki takaa ja nousi edestä, mutta päästessään pitkäksi se todella lysähti. Tästä huolimatta jäi hyvä fiilis, muutamia huonoja hyppyjä, mutta vähemmän kuin ekalla kerralla. Kyllä me täältä noustaan!

Kuvia tulee, jahka loistavat paparazzini Ida sekä Janita ehtivät niitä lähettää :)

6. elokuuta 2012

Letkeää lenkkeilyä ja korkeaa koulua

Otsikosta ainakin letkeä lenkkeily osuu yksiin, korkea koulu ei niinkään. Kaaosmainen taitaisi olla lähempänä...

Shock sai tosiaan lauantaina kengät jalkaansa ja eilen otettiin laskeutuminen maankamaralle kouluratsastuksen parissa. Oli lämmin päivä ja poni yllättävän kiva ottaen huomaan pidemmän taustalla olleen loman jälkeen. Olin ennen Shockin liikutusta seuraamassa ja kuvaamassa Janitan ja Jaden valmentautumista Tiina Tarkkalan silmien alla ja sain valmennuksesta mukavasti ideaa omaan ratsastukseen.

Alkuverkkojen jälkeen aloitettiin tekemällä neliönmuotoista uraa, tehden puolikkaan takaosakäännöksen aina kulmaan. Kun käännökset sujuivat, lisättiin laukannosto käynnistä, puolisen kierrosta laukkaa ja alusta. Shock toimi yllätyksekseni ihan tosi hyvin! Oli hyvin avuilla ja kaikki nostot kerrasta oikein. Lisäksi ohjelmassa oli hiukan askeleenpidennyksiä ja laukkaa ympyrällä kevyessä istunnassa, jolloin poni hakikin oikeassa kierroksessa oikeinpäin. 
Kotiin lähtiessä Shock mateli ensimmäiset 300m, mutta sen jälkeen vauhti alkoi kiihtyä askel askeleelta. Päätin siinä lennossa pidentää jalustimet ja lähdettiin vielä metsään ottamaan vähän reippaampaa laukkaa lyhyin jalustimin kuskin ollessa kunnon jockeyasennossa ja tänään olen kovasti kiitellyt itseäni, aikalailla etureidet kipeät... Poni meni korvat hörössä ja intoa puhkuen, yrittäen vain kerran keikauttaa allekirjoittaneen alas. Suurinpiirtein kilometrin lihakseni jaksoivat, sitten oli pakko kävellä ilman jalkkareita kotiin :)

Tänään poni oli huonompi kuin eilen. Kentällä oli yritys juosta alta pois ja keskittymiskyky huiteli reippaasti nollan alapuolella, mutta ratsastin kuitenkin helppo C:1 -ohjelman muutaman kerran läpi. Ekalla kerralla poni ei keskittynyt tippaakaan, toisella kerralla vähän paremmin ja kolmas kerta oli ihan ok. Jätin asian hautumaan ja lähdettiin kotiin, jossa Shock pääsi pesulle jotta saisin huomenna esitellä Kallelle edes lähes puhtaan eläimen.

***

Kurre loves Pertti!


Kurre kengitettiin viime viikolla ja ulalaa miten kivalta se tuntui treenissä tänään! Jos joka kengityksen jälkeen tuntuu tältä, se kengitetään viikon välein... Pertti on tosiaan meidän kengittäjä. Oli aika mahtava tunne istua vaan kärryillä, kun poni otti omatoimisesti vetosuoralla vauhtia ohjat löysällä pysyen aivan puhtaalla ravilla. Kurren pitää kasvattaa siivet jos aikoo pärjätä Porin startissa, mutta on se jo niin paljon antanutkin.


Pori 12.8.2012

2. ponilähtö klo 14:40 B-Ponit tasoitusajo 2100 m p. 2.25.0 + 20 m/ 2,0 s P. 100 e.
# Hevonen/Ohjastaja Matka:rata Autoennätys Tasoitusennätys Voittosumma
1 Theobald/Annika Tamminen 2100:1 3.12,9ke 24 €
2 Zenita Dar/Marjukka Mahlamäki 2160:1 2.20,6ke 330 €
3 Surprise Dar/Jenni Mäenpää 2180:1 2.20,0ake 2.18,5ke 399 €
4 Kotimäen Felicia/Sonja Julkunen 2200:1 2.12,9ake 2.15,0ke 315 €
5 Lukas Star/Jonna Kangas 2220:1 2.11,2ake 2.14,2ke 468 €
6 Allgunnens Anja/Heidi Mäenpää 2260:1 2.20,4ake 2.09,3ke 804 €

3. elokuuta 2012

Tööt!

Ei sen suurempia uutisia länsirintamalta. Ajoin Kurren eilen ja poni oli varsin vetelä - sen siitä saa, kun buustataan kauralla vain ennen startteja ja muuten saa olla ilman - mutta ihan normaali. Metsä oli suorastaan ihanan kuiva! Pahimmat paikat märkiä, mutta muuten sai nauttia mustikoiden tuoksusta ilman kurakuorrutusta :)

Isä toi eilen kotipihaan kaksi rekeä. Kunhan Kurrelle sopivat länget löytyy jostain, arvatkaa vaan meidän talvitauon treenimuoto! Meillä kurvaillaan reellä minkä keritään. Jos rekien mukana ostettu luokki sopii tuolle pallerolle, voitte olla varmoja muutamasta kulkusesta jouluaikaan!

Shockin pitäisi saada kengät jalkaan huomenna aamulla, en usko kenkääjän enää tänään soittavan - tosin never say never kun kengittäjästä on kysymys. Sunnuntaina ja maanantaina treenataankin sitten koulua, tiistaina hypätään Kallen valmennuksessa :) Ponista tuli tosi kivan näköinen kun harja nypittiin vihdoin, pitänee siis treenata sykeröiden tekoa Porin seurakisoissa. Seuran jäsenkorttini tuli ja Porin seurakoulukisat (ja myös estekisat) lähestyy. Kalle on tuomarina, kehtaisinko tyrkkiä helppo C:1 -luokan lisäksi vielä KN Specialin...