Erikoispostaus: Pommacin ravikilpailu-ura

Viime aikoina Kurren startin jälkeen on pyörinyt mielessä enemmän ja vähemmän Pommacin startit. Miksi en jakaisi tätä teidän kanssanne!

Oma ilme on kauhea, mutta poni <3

Pommac tuli Suomeen 2006 syksyllä ja ensimmäinen startti juostiin Turussa 3.12.2006. Muuta en oikeastaan muista, kuin järjettömän jännityksen joka alkoi ilmoittamishetkellä... En pystynyt oikeastaan edes tekemään mitään ponin kärryillä, jännitin ihan järjettömän paljon ja suurinpiirtein vain tärisin. Startti meni pitkälti penkin alle, aika 2.04,3ke laukkamerkinnällä, maalissa viidensinä. 

Tästä jatkettiin Forssan iltaan 11.2.2007 ja jännitys oli hieman paremmin aisoissa. Jouduttiin vain matkaamaan raveihin toisen kyydillä ja poni oli ehdottomasti liian myöhään paikalla, minun tullessa toisella kyydillä - lämmitys jäi selvästi vajaaksi ja yritettiin startissa selvästi Turkua enemmän, mutta vielä ei oltu parhaimmillamme. Taaplattiin aikaan 2.02,2ke ja taas viidensiä maalissa.

Lahti 17.2.2007

17.2. suunnattiin Hennan ja Fajolin sekä Pomsun kanssa Lahden poniraveja kohti. Täällä loksahti vihdoin palaset kohdalleen! Hurjasteltiin poniravien kovin aika 1.57,3ke, jääden kaksi kymmenystä Pomsun ennätyksestä ja oltiin toisia maalissa. Meitä edempää lähti ennätystään hurjasti parantanut, tauolta tullut Mouche jota ei ehditty saamaan kiinni, mutta oli silti aivan voittajafiilis! Tehtiin ponin kanssa yhteistyötä ja aina kun pyysi, Pomsu löi uuden vaihteen päälle. Tämä startti on yksi hienoimpia muistojani, ehdottomasti. Vieläkään en tiedä, kuka ekan kiekan jälkeen huusi katsomosta "go Pommac go", mutta se on jäänyt lähtemättömästi mieleen :)

Turku 17.5.2007

Seuraavan startin kohdalla meillä oli Hennan kanssa poninvaihtoviikot. Poni oli tuntunut hyvältä kotitreenissä, mutta tässä startissa jotain oli selvästi vialla - kuudes maalissa ajalla 2.01,5ke. Poni ei ottanut vauhtia eikä ollut tuntunut hyvältä.

Seuraavaksi hyppäsin itse kärryille Kokemäellä 19.5. ja sain ensimmäisen kerran kaviot syliini radalla. Käänsin ponin lämmittäessäni kilpailusuuntaan ja pyysin kerran vähän kovempaa, jolloin aivan varoittamatta poni aloitti raivokkaan potkushown huolimatta potkuremmistä, kiinni olevasta hännästä sekä sekistä. Pääsin pois kärryiltä, poni oli pakko päästää irti tai olisin raahautunut ohjissa mukana. Poni antoi hyvin kiinni ja itse marssin ambulanssiin tarkistettavaksi. Saldona oli kolaus ylpeyteen ja reippaasti vääntyneet putkiaisat kärryissä, sekä sydänkohtauksen partaalla oleva isä.

Pommac jäi tässä vaiheessa kuukauden tauolle ja kävi klinikalla. Takaa piikitettiin vuohisnivelet, muuten poni oli elämänsä kunnossa ja laidunsi kotona sen kuukauden, ajoin ponin ehkä kaksi tai kolme kertaa.

Turku 22.7.2012

Ilmoitin epäilykset mielessäni Pomsun Turun poniraveihin 22.7., suoraan tauolta. Nyt räjäytettiin pankki - hävittiin pään mitalla Ruotsin parhaalle 5-vuotiaalle, pokattiin uusi ennätys 1.56,0ke ja poni tuntui yksinkertaisesti järjettömän hyvältä. Samana aamuna haettiin Turun rotunäyttelykehästä ykköspalkinto ja jalostusoriiden kakkossija, päivä meni enemmän kuin putkeen!

Teivon jälkeen oli vuorossa Kouvolan kuninkuusravit 5.8.2007 ja suomenmestaruus. Matkattiin toisen ponin kanssa Kouvolaan hevosautolla ja yövyttiin hevosautossa, tätä veikkaan isoimmaksi virheeksi. Pommac jaloitteli useaan kertaan päivässä, mutta onnistuin unohtamaan munasuojat kotiin enkä siksi valjastanut ponia lauantaina, startin ollessa sunnuntaina. Isäni toi munasuojat mukanaan ja aiheutettiin taas kauhunhetkiä kanssaihmisille, sillä isän päästäessä täysin rauhassa seisoneesta ponista irti lähtiessäni lämmittämään, lähti se samalla askeleella pukittamaan aivan raivokkaasti. Yritin vetää ponin päätä linkkuun jommalle kummalle puolelle, mutta kaksi käsin kiskoessani poni vain kääntyi, eli taas kuperkeikalla kärryiltä alas. Poni suuntasi katoksille, saatiin helposti kiinni, vedettään sekä häntä että potkuremmi niin kireälle että soi - ja ei, ne eivät muutenkaan olleet "sinnepäin" vaan häntä sidottiin kärryihin niin, että joku nosti kärryt ilmaan minun sitoessani - ja uudelleen kärryille. Tämä startti meni vähän sinnepäin, mutta kahden hylkäyksen takia tuloksena neljäs sija ja aika 2.00,4aly. Onnistuin laukkuuttamaan lähtöön ja olin täysin varma, että meni pitkäksi, muttei mennyt kuitenkaan.

Jyväskylä 18.8.2007

18.8.2007 ja 19.8.2007 juostiin ponikuninkuusravit Jyväskylässä. Hennan Fajol ja Pommac yöpyivät radalla tallissa, juoksutin Pomsun aikaisin aamulla ja poni oli rennossa mielentilassa. Ajoin itse kärrylähdön, tuloksena toinen ajalla 1.56,1ke ja seuraavana päivänä rattaille hyppäsi Joni-Petteri Irri ajamaan Poniruhtinaan tittelistä. En luottanut itseeni lähtemään auton takaa ja Joni hoiti homman kotiin kiitettävästi! Pomsu oli "vasta" viides, mutta uudella autoennätyksellä 1.58,8ake, ei voinut olla muuta kuin tyytyväinen.

Jyväskylä 19.8.2007

Tämän jälkeen tuli pidempi tauko ruunauksen takia. Ruunaus tapahtui syksyllä, ja seuraavaksi startattiin Seinäjoella montessa 22.3.2008. Satulassa istui Piia Iso-Kouvola, mutta startti päättyi hylkäykseen liioista laukoista.

Montetreenit kotona

Turku 11.5.2008

Seuraava koitos oli Turun poniraveissa 11.5.2008. Lämmitin hierojan ohjeiden mukaan pätkän laukkaa, joka oli kotona toiminutkin hiitillä hyvin paikkojen avaajana - ikävä kyllä lähdössä Pomsu suorastaan kiehui korvien välissä ja matkamme loppui hylkyyn liioista laukoista. Poni lämmitti hyvin, mutta ikävä kyllä itse kilpailutilanne nosti lämpötilan korvien välissä liian korkealle.

Forssa 7.6.2008
(c) Henna Glade

Taas viivalla, tällä kertaa Forssassa kesäkuussa. Poni lämmitti hyvin ja tuntui hyvältä, mutta laukkasi lähtöön eikä meinannut saada vaihdetta silmään. Epäilin jotain olevan vinossa, mutta aika oli 1.58,6ly ja sijoitus neljäs. Pomsu otti vielä päivän laukkalähdöstä suvereenin voiton Julian kanssa! Alla olevassa kuvassa on matkaa maaliin vielä viitisenkymmentä metriä, ja Pomsu otti joka askeleella lisää välimatkaa toiseksi tulleeseen ennakkosuosikkiin numeroon 4, Sture J.

Forssan laukkalähtö 7.6.2008
(c) Henna Glade

Turku 9.6.2008

Pommac oli jo ehditty ilmoittaa Turkuun, enkä jättänyt sieltä pois vaikka mietin asiaa Forssan lähdön jälkeen. Lähdettiin kuitenkin tynkälähtöön juoksemaan se 1600m, taas ollen maalissa neljänsiä ajalla 1.59,0. Poni juoksi käytännössä vain viimeiset 500m ja soitin eläinlääkäriä suurinpiirtein jo kotimatkalla, ollen varma takajalkojen vaivaavan taas.

Poni sai kuin saikin taas takavuohisiin piikkiä.

Jyväskylä 26.7.2008
(c) Henna Glade

Pommac sai taas pienen loman ennen Jyväskylän kuninkuusraveja ja suomenmestaruuslähtöä. Ilmoitin ponin molemmille päiville Jyväskylään, lauantaina juostiin hyvä viimeistelystartti. Lämmityksessä Pommac tuntui hyvältä ja ravasi hyvin, mutta kokeilin kireämpää sekkiä joka nosti ponin liikkeen enemmän ylös kuin eteen. Löysäsin sekin aikaisempaan mittaansa starttiin, josta juostiin hyvät 700m. Ponilla oli vetopallot ensimmäistä kertaa startissa ja tarkoituksenani oli vetää korvat auki, kun suurin lähtökuumeneminen oli ohi. Näin myös tein, ehdin juuri vetää pallot korvista ja saman tien poni sai viimeisen raivarinsa raviradalla. Ensimmäinen ajatus oli "ei taas" ennen kuin olin kykeneväinen tekemään yhtään mitään, saadessani toimintakyvyn takaisin koetin vetää ponin pysähdyksiin päin radanvarren mainoksia. Ikävä kyllä kun tuo kaula lukittui asentoon "en muuten käänny", ei siinä tehty muuta kuin alas kärryiltä ja ponista irti. Lähtö keskeytettiin, poni metsästettiin kiinni ja allekirjoittanut lähti Jyväskylän aluesairaalaan kasaankursittavaksi. Melkoiset kuninkuusravit, sillä ennen Pomsun lähtöä juostusta shetlanninponien monten SM-lähdöstä lähti myös yksi ratsastaja pudottuaan ponin selästä sairaalaan, saldona murtunut solisluu.

Kirjoitettuna tämä kuulostaa aika järkyttävältä, koko historia. Ponia tutki kolme eri eläinlääkäriä, eikä koskaan löydetty fyysistä syytä ponin potkimiseen. Potkuremmin pois jättäminen ja pelkkä hännän sitominen oli tietoinen valinta, sillä potkuremmistä ei ihan oikeassa potkimistilanteessa kokemuksen syvällä rintaäänellä ole mitään hyötyä - minulle on turha väittää, ettei poni saa nostettua peppuaan potkaistakseen jos siellä on nahkaremmi päällä. Minä olen istunut kärryillä, kun poni on potkinut potkuremmistä huolimatta.

Jälkiviisas on hyvä olla - miksen ostanut Kokemäen jälkeen pitkiä kilpakärryjä? Miksi jatkettiin lyhyillä? Poni ei olisi saanut potkaistua pitkille kärryille, ainakaan niin helposti. Silloin ajatteli, ettei tämä toistu. Toistui, mutta vain radalla ravien aikana. Poni ei ikinä potkinut kotona, ei edes pukittanut. Ajoin ponin kotona häntä auki, ilman potkuremmiä, ilman sekkiä, parhaimmillaan ilman päävehkeitä pelkkä sekki päässä. Ei ikinä ainuttakaan virheliikettä.

Jyväskylän jälkeen Pomsun kilpailuoikeus peruttiin pysyvästi ja siitä alettiin leipoa ratsua, vaikkakin jokainen vastaantuleva tuomitsi ponin teuraaksi. Ponista sai kuitenkin kaksi nuorta tyttöä vielä nauttia toimivana, pomminvarmana opetusmestarina, joka ei ikinä tehnyt virheliikettäkään. Minä sain nauttia maailman rakkaimman ponin omistajana näyttelymenestyksestä ja niistä hiljaisista hörähdyksistä, kun menin myöhään kesäiltana sanomaan ponille vielä hyvää yötä. Pommac olisi edelleen hengissä, ellei sen puhkuri olisi pahentunut. Minulla olisi edelleen elämäni rakkaus.

Tarinaa Pommacista riittää vielä, nämä erikoispostaukset jatkunevat. Ainakin kilpailut Janitan kanssa sekä näyttelyt.